- Yet Another Diary..: toukokuuta 2007

Yet Another Diary..

Kun elämä ei aina menekään ihan kuin sen kuvitteli.

31.5.07

Uudistustyö etenee, pohjoisosien asukkaat ovat ottaneet raivaukset vastaan positiivisesti. Pientä vastarintaa on esiintynyt tonnikalapurkkien edustajalta, jonka mielestä uudet rajoitetut asuinalueet aiheuttavat kiistaa öljy- ja vesilajikkeiden keskuudessa. Värväsin perinteistä aasialaista tehokkuutta kookosmaidon muodossa erottamaan näitä kiistanalaisia alueita ja tilanne on toistaiseksi stabiili. Veitsilaatikko on ottanut uuden Fiskarsin jengin vastaan avosylin, vahvistuihan niiden asema haarukoihin nähden nyt huomattavalla enemmistöllä. Lusikoiden suunnalta ei ole kuulunut juuta eikä jaata, ne kun eivät malta lopettaa lusikointiaan hetkeksikään. Kyltymättömät irstailijat!

Mitään kummajaisuuksia ei keittiöstä ole löytynyt, eikä tavaroiden paljous todellakaan tullut yllätyksenä. Raivauksen jälkeen pitää käydä vähän astiastoa läpi ja mahdollisesti luopua tai siirtää muihin maisemiin osa kamoista. Ensimmäiseen omaan kotiin ostetuilla lautasilla tuskin on niin paljon tunnearvoa, että niitä kannattaisi ehdoin tahdoin pitää kuvioissa mukana. Mielipidetiedustelua ei ole vielä tehty, mutta uskon, että nekin kaipaavat pois nurkista pölyttymästä.

Tänään olis yhden työkaverin läksiäiset, palaveria ja illalla taas Mamma Miaa. Mun aivoista puolet on liuenneet Abban mukana johonkin Areenan (toimimattomaan) ilmastointijärjestelmään. Täytyy kattoa, jos kävis polttamassa viimeisen laillisen tupakan duunin jälkeen kivassa pikkujuottolassa. Vaan nyt kuuluu tiskirättien suunnalta kutsuhuuto palata orjatyöhön..

12:08 # 0 kommenttia

Tiija sai mut kuuntelemaan Maroon 5:ia. Imaisin ton levyn jossain vaiheessa koneelle ja koska kotona ei juuri ehdi olla, saati kuunnella uutuuksia hirveen intensiivisesti, on se jäänyt vähemmälle huomiolle. Nää biisin sanat kuitenkin jäi mieleen ekan kerran, kun kuulin tän biisin radiosta. Kirjoitin ne jo sillon ylös kännypäiväkirjaan erään ikävähkön tapahtuman seurauksena. Nyt lähinnä hymyilyttää koko episodi, näköjään mulla on ennustajan lahjoja. :)

I still don't have the reason
And you don't have the time
And it really makes me wonder
If I ever gave a fuck about you

Give me something to believe in
Cause I don't believe in you
Anymore, anymore
I wonder if it even makes a difference to try
So this is goodbye

Eteinen tuli siivottua ja pestyä vähän pyykkiä. Jatkanen eteenpäin pohjoissiipeen huomenna keittiöön ja sitten makkariin. Jostain syystä olkkari tuntuu työhuoneen ohella aina vähiten inspiroivalta. Siellä on muutenkin liikaa virikkeitä, kuten esim. koruntekovälineet ja helmet. Pitäis värkätä jotain kivaa kesäjutskaa jossain välissä. Kun tietäis vaan missä välissä olis semmosta aikaa. Huomasin just, että eka tentti tulee ihan kohta ja oon lukenut 12 sivua koko neljän kirjan matskusta. Voi olla, etten enempää juuri ehdikään, kun ens viikolle pukkas kolme koulutuspäivää duunin puolesta. Ihan jees, vaikkakaan en tajua miks moiset pitää järjestää jossain vitun JÄRVENPÄÄSSÄ?

Mulla on niin kevyt ja hyvä olo. Ihan kuin loppuvuodesta ennen koko plääh-episodia. Oon kasvanut taas hieman itsenäni, muuttunut, oppinut. Euroviisuissa kokemani vahva onnellisuudentunne toistui tänään pikkusateessa köpötellessäni töistä kotiin. Ihana, kaunis, vahva minä! Ihana kesä, ihanat suunnitelmat! Se, kun istuu pimeässä puolialastomana oman pihan portaalla, polttaa tupakkaa, haistaa raikkaan ilman ja tietää kaiken mahtavan olevan edessä. Voiko olla mitään parempaa? Voiko olla mitään parempaa kuin hyvä olo itsensä kanssa ja tieto siitä, että asiat on niin paljon paremmin itsellä kuin niin monella tuntemallani ihmisellä?

00:53 # 0 kommenttia

30.5.07

Oon joskus varmaan maininnutkin, että tää kämppä muistuttaa aika-ajoin useamman poikamiehen asuttamaa väliaikaisboksia. Nyt on kuitenkin tultu siihen pisteeseen, että väliaikaisratkaisut ja "olkoon toi nyt hetken tossa"-sijoittelut on päätetty hoitaa kerralla kondikseen. Aloitin eteisestä. Eteinen on aika iso osa tätä kämppää, siitä kuitenkin kuljetaan kahteen huoneeseen, sekä muualle asuntoon. Eteinen on kätevä paikka pinota päivittäin tarvitsemiaan tavaroita eri kohtiin: koulukirjat, työkamat, ostokset ja posti. Ylimääräistä skeidaa kertyy tietysti ihan järjettömästi.

Pelkästään eteisestä löytyi mm. seuraavia yllätyksiä:

- 3 korkkaamatonta kirjakaupan muovikassia sisältäen ei-opiskeluun liittyviä kirjoja
- 4 muovikassia, joissa uusia vaatteita, kahdessa vain parit sukat ja alusvaatteet
- n. 8-10 pakaste- tai muuta säilytysrasiaa (puhtaita, töissä mukana olleita)
- 30-100.000 naistenlehteä, joista osa täysin koskemattomia
- paperikassillinen mainoksia ja muuta paperiroskaa
- 5 eri laukkua sisällään kaikennäköistä sälää
- X kpl baari-, taksi- ja ravintolakuitteja
- 8 avaamatonta palkkakuittikuorta
- 4 avaamatonta Nordean tiliotetta
- 4 kpl puhelinluetteloita
- 8 tyhjää tupakka-askia
- 2 täyttä samalaista
- 4 purkkia tonnikalaa

Lisäksi eteisessä seisoo ehkä 5-7 muovikassillista palautuspulloja. Suurin osa pulloista on puolilitraisia kivennäisvesiä - ai miten niin ostan sellaisen joka päivä?

To be continued.. Urakka jatkuu.

13:25 # 0 kommenttia

Tummat silmät, ruskea tucka.. Eiku.

Kiva päivä. Olin Jessin kanssa lounaalla ja syötiin ihanat pihvit. Harmittavasti kävi kuitenkin taas niin, että Jessi sai salaattikastikkeesta allergiakohtauksen, vaikka oli erikseen varmistanut, ettei ruuassa saa olla mitään, mille se on allerginen. Vittumaista, luulisi tolla alalla kuunneltavan asiakkaita. Onneksi sentään tajusivat antaa rahat takas.

Oli kiva laittaa hamonen päälle, kun oli niin nätti päivä. Raskastahan tuollainen kuumuus on näin alussa, ei tullut todellakaan juotua tarpeeks. Kaupungilla jotkut hajut teki tosi pahaa ja vaikka olin syönyt, alkoi töissä pyörryttää taas ikävästi. Muistuu turhan elävästi mieleen viime syksy, kun jokaiselta baarikeikalta sai tulla kotiin sydän syrjällään peläten pyörtymistä ja/tai oksentamista. Ei perkele! Söin väkisin Hese-paskaa, mutta olo ei juuri kohentunut. Inhaa, kun Areenalta ei saa mitään järkevää purtavaa ja sit tälläsinä hetkinä on pakko turvautua siihen mitä saa.

Töistä kotiin tullessa tuuli jo mukavasti ja oli pilvistä. Ei ollut enää niin raskas ja hikinen olo ja ulkona olis köpötellyt mielellään pidempäänkin. Tänään kuitenkin pitkästä aikaa väsyttää, joten taidan mennä "ajoissa" nukkumaan. Viime öinä uni on tullut vasta kolmen ja viiden välillä, eikä sekään ilman apua.

Kahden viikon päästä ollaan jo vaeltamassa. Kunpa olis hyvät kelit, tulee taas ihan mahti reissu! Tanyakin tulee takas Australiasta lauantaina. Sillon ei ehditä vielä nähdä ja sunnuntaina kutsuu serkun synttärit, mutta ehkä illalla siiderille? Mä voisin lähteä vaikka ihan kunnon baarikierroksellekin, maanantaina vasta iltavuoro. Epäilen, et Tanyan duunit kuitenkin alkaa jo aamusta, en muista yhtään. Kivaa, kun se tulee takas, on ollut jo vähän ikävä, vaikka meillä oli tossa hieman viileät välit hetken aikaa. Mulla on vähän sellainen kutina, että tästä kesästä tulee ihan huippu!

00:26 # 2 kommenttia

29.5.07

Tulin hetki sitten Leppikseltä. Kaikki mitä oli, on nyt ohi. Ainakin siinä muodossa, kuin se oli aiemmin. Totesimme, että keskusteluja on ollut liikaa, homma on mennyt hankalaksi ja ei ole enää ollut niin kivaa kuin alussa. Tokihan mä tän tiesin, mutta mua noi keskustelut on auttaneet luottamaan ja parantaneet mun fiilistä koko jutusta. Leppiksen mielestä niitä ei olisi koskaan pitänyt käydäkään. Ajatellaan siis asioista niin kovin eri tavalla ja se on sitä mieltä, ettei mikään voi enää muuttua.

Mä en itse osaa oikeastaan sanoa mitään. Kaikki meni oikeestaan niin kuin se halusi. Vaikea mun on sanoakaan mitä itse haluaisin, kun en tiedä. Tiedän vain, etten halua olla näkemättä Leppistä. Haluan takaisin sen mitä oli alussa, mitä oli silloin kun ei ollut vaikeaa. Sen, mitä ei Leppiksen mukaan enää voi korjata.

Mulla on nyt jo ikävä. Kainaloon, nukkumaan viereen, hassuttelemaan. Mietin mitä sanoisin, mitä tekisin, tajuamatta että niin ei välttämättä koskaan tule tapahtumaan. Tajuamatta, etten ehkä koskaan saa enää koskettaa, olla kainalossa. En vaan pysty hyväksymään sitä nyt, en sen jälkeen kun tänään nähtiin. Päivällä mulla oli ihan pirun hyvä olo. Kävin hammaslääkärissä (juurihoito, ei yhtään kamalaa!), ostamassa kielikoruun ihan oikean korun, shoppailemassa. Fiilis oli ihan huippu ja en oikeastaan olisi halunnut edes jutella enää. Kuulla asioita, joutua sanomaan. Silti, oli pakko kysyä, oli pakko saada tietää - muka ainakin. Vaikka mulle olis riittänyt, ettei koskaan enää puhuttais moisista. Ollaan vaan, niin kuin ennenkin.

Luin päiväkirjasta merkinnät viime ajoilta ja en voi yhtyä Leppiksen sanomiseen, että ei olis ollut enää niin usein kivaa. Päinvastoin, ollaan nähty paljon useammin (mitä nyt mun tenttien aikaan) ja on ollut hirmumukavaa. Tiedän kyllä, että mulla on valikoiva muisti. En halua, enkä jaksa muistaa ikäviä asioita kovin pitkään. Niin se oli seurusteluaikoinakin. Asiat puhuttiin ja ne unohtui. Vaikka sanotaan, ettei voi jatkaa kuin mitään ei olisi tapahtunut, niin monesti se on kuitenkin multa onnistunut, jos asiat on keskusteltu selviksi. Miksi velloa pahassa, jos voi olla hyvääkin?

Nyt odotan. Leppis ei halunnut koskettaa mua, ei halunnut mua lähelleen. Halusi olla yksin ja mennä nukkumaan. Tulin siis kotiin. Mun tapahan käsitellä asioita olis ihan toisenlainen. Mä olisin halunnut läheisyyttä, tiedon siitä, etten ole paska. Ettei se mitä meillä oli, ole täysin pyyhitty pois. Molemmat kuitenkin myönsi, että välittää toisesta. Mä vielä enemmän kuin se. Mä välitän, todella paljon. Siksi en voi antaa sen mennä. En voi antaa valua hukkaan kaiken sen, mitä itsestäni uskalsin kertoa ja antaa. Sen kaiken, mistä sain niin paljon.

Täytyy kuitenkin sanoa, että arvostan sitä ihmistä todella paljon. Vaikkei se aina olekaan ollut mua kohtaan reilu tai ihana ja se on tehnyt paskamaisia juttuja, niin mä arvostan sitä. Sellaisena kuin se on. Mä arvostan, ettei se toiminut omaa fiilistään vastaan. Musta on hienoa, että se on niin vahva, että tein mä mitä tahansa, niin en koskaan saisi sitä poljettua. Siksi mä siitä pidänkin, se ei ole luuseri. Se tietää, ainakin joissain asioissa, mitä se tahtoo. Tosin, mä näen kuinka sekaisin se on, kuinka rikki ja kuinka tavallaan yksin, mutta silti mä en voi tehdä sille asialle mitään. Voin vain olla olemassa, käytettävissä, lähellä. Jos se niin tahtoo.

Tavallaan mä olen vihainen itselleni. En kuitenkaan osannut luottaa tarpeeksi, en osannut tarpeeksi arvostaa sitä mitä on. En osannut antaa ja olla läsnä niin kuin se olisi tarvinnut. Mä pelkäsin, mä ahdistuin, mä halusin, ettei muhun satu. Mä olen vihainen, että vielä neljän vuoden jälkeenkin eksän tekemät paskat vaikuttaa muhun. Kuinka siis edes voisin tuomita Leppistä, että se tuntee samoin ja sen erosta on vielä vähemmän aikaa? En voikaan, enkä niin teekään. Jokainen meistä haluaa suojella itseään, olla varovainen.

Mä toivon niin kovin onnellisuutta sille ihmiselle. Mä toivon, että mä voisin antaa sille edes osan siitä. En tiedä, mitä jatkossa tulee käymään. En todellakaan tiedä. Mä olen tahtomattani tehnyt ison loven meidän väliin ja kadun sitä varmaan pitkään. Silti, jossain sisällä on toivo siitä, että kaikki kääntyy vielä hyväksi. Oli se sitten miten tahansa. Tunteet laimenee ajan myötä, eli voihan olla etten Leppistä vuoden päästä muistakaan. Silti toivoisin, että voisin säilyttää siitä edes pienen palan sydämessäni. Muistona siitä, kuinka tunsin jotain jo kuollutta. Muistona, että oikeasti tässä maailmassa on vielä hyviä ihmisiä jäljellä.

Tykkään susta. Vitusti. Niin paljon, että mua sattuu just nyt. Sattuu ne asiat, joista just kirjoitin. Kaduttaa, harmittaa. En vain osannut, en ollut tarpeeksi. Toivottavasti jonain päivänä tapaan ihmisen, joka osaa katsoa myös mun virheiden läpi, nähdä mut niiden takana. Tehdä olon turvalliseks, niin että uskallan jälleen tuntea, luottaa. Toivon, että sä tapaat jonkun, joka on sun arvoises ja jonka takia susta tulee ehjä. Jonkun, joka saa sut nauramaan ja tuntemaan olos hyväksi. Oot sen ansainnut enemmän kuin moni meistä. Samaa toivon itselleni. Ja tiedän, että me molemmat se onni vielä saadaan. Niin kliseeltä kuin se kuulostaakin.

Jos vain saisin kuulua elämääsi, enempää en pyytäisi. Katsotaan soiko puhelin, vai odotanko turhaan. Tällä hetkellä en jaksa kovasti toivoa. Mitä sä musta enää haluaisit? Sulla on kavereita ja ystäviä tarpeeksi, seksiä saa kuulemma koska vaan. Mitäpä mulla olisi sulle enää annettavaa?

Itkettää. Ei tän pitänyt mennä näin.

00:53 # 1 kommenttia

28.5.07

Univelka on kasvanut niin isoksi, ettei seittemän tunnin unet tunnu missään. Ei oo levännyt olo, nuppi tuntuu oudolta. Pakko kuitenkin tässä kärvistellä, on hammaslääkäri parin tunnin päästä eli hitaasti, mutta varmasti tästä pitäis liikahdella. Aika muksa fiilis, kaipa se uni edes sen verran auttoi, että jaksaa hymyillä heti aamusta. Fiilikseen kyl auttaa teekupponen ja tää musiikki taustalla. Jotenkin ollu tota musiikkia nyt niin paljon ympärillä, et yks päivä töissä tuli ihan outo fiilis, kun mikään ei soinut. Pitää alkaa kantamaan mp3-soitinta taas töihinkin.

Vaikkei näitä meemejä kukaan lue, niin tulipa taas tämmöisen täyttöpyyntö. Kyl noi vastaukset tietysti jotain ajatusmaailmasta ja vastaajasta kertoo.

Oletko koskaan toivonut olevasi vastakkaista sukupuolta?
- Aina silloin kun olen harmistunut jollekin naispuoliselle ihmiselle tositosi pahasti. Ois niin parasta päästä sanomaan, että ime huora mun munaa. Nimimerkillä "Ole hyvä ja haista paska" ei toimi naispuoliseen lipuntarkastajaan yhtään niin hyvin!

Mikä on sinulle tärkeintä ystävyydessä?
- Luottamus, yhteiset intressit ja samanlainen huumorintaju.

Kamalin tunne maailmassa?
- Ois kiva vastata nälkä, mut kai se taitaa olla pelko, että läheisille kävis jotain ja samalla jäis itse yksin..

Mikä saa sinut noloksi?
- Eipä juuri mikään. Tai tietysti, jos joku tuttu ihminen nolaa tahallaan, mut se on eri asia.

Mikä saa sinut onnelliseksi?
- Yleensä tosi pienet jutut. Jäätelö, siideri ystävän kanssa. Hetket, joissa olo tuntuu hyvältä. Se, kun ei tekemättömät asiat stressaa.

Oletko koskaan ajatellut, että kuolet?
- Pakostakin.

Tutustutko helposti ihmisiin vai onko se hankalaa?
- Tutustuminen on helppoa, lähelle päästäminen vaikeaa.

Kuinka monelle ystävällesi voit puhua KAIKESTA?
- Kolmelle ja äidille.

Onko söpöä kun poika punastuu?
- Heh, minkä ikäisille tää on tarkoitettu? Kai se on vähän söpöä, joskin kai vaan kiltit pojat punastuu ja kiltit pojat on aika turn off.

Punastutko muuten helposti?
- Kuulemma, jos hämmennyn jostain. Muuten en kyl.

Oletko epäonninen?
- Joskus tuntuu siltä, kun miljoona asiaa ottaa ja läsähtää samaan aikaan vituiks. Mutta pääasiallisesti on semmonen fiilis, että oon onnekas, kun oon saanut ne asiat, joita mulla nyt on.

Kumpi on parempaa: britti- vai jenkkihuumori?
- Riippuu tilanteesta. Molemmat iskee ihan eri tavalla.

Onko teillä ihastuksesi kanssa yhteistä laulua mistä pidätte molemmat?
- Minkä ihastuksen? Kai meillä aika samanlainen musiikkimaku on, jos tähän nyt valitsen Leppiksen.

Onko hän täydellinen?
- Kukapa olis.

Milloin viimeksi nauroit todella makeasti?
- Eilen. :D

Luokitteletko ihmisiä?
- Jollain tasolla, ainakin ihmisiä, joita en tunne hyvin. Mutta tää ei tarkoita mitään tarkkarajaista lokerointia.

Milloin oksensit viimeksi?
- Luojan kiitos siitä on jo jonkin verran aikaa! Yäh.

Voisitko seurustella itseäsi vanhemman kanssa?
- Jos voisin ylipäätään, niin tuskin se ikää katsoisi, jos tuntuisi siltä.

Hymyiletkö koskaan?
- Täh? Aina kun mahdollista.

Oletko nauranut tänään?
- En vielä tänään, yksinään harvemmin tulee naurettua, jollei sitten oo tehnyt jotain hölmöä. :)

Onko puhelimessasi turhia numeroita?
- Pyrin poistamaan ne heti, kun ne käyvät turhiksi.

Mitä on tehtävä, että sinut saa hymyilemään ?
- Eipä hirveesti. Siihen riittää ihan pienet jutut.

Mistä sait viimeksi mustelman ja mihin?
- Jostain syystä mustelmoidun aika helposti. Olkapäässä oli taas yks mysteerimustelma, ei mitään havaintoa mistä se tuli, niin kuin ei yleensäkään.

Tahtoisitko tutustua johonkin tiettyyn ihmiseen paremmin tällä hetkellä ja miksi?
- Muutamaan työkaveriin, joiden kanssa on kivint olla töissä.

Minkä elokuvan katsoit viimeksi?
- Shrek 3! Apua, piparkakkupoika!! Aaahahaha!

Oliko hyvä?
- Toimi ihan jees.

Mitä katsoit eilen illalla TV:stä?
- Jack Baueria.

Onko kädessäsi sormusta?
- Pari vakkarisormusta, joita ilman ei oikeen osaa olla.

Milloin viimeksi suutuit?
- En oikein osaa suuttua kunnolla enää. Joskus kiukuttaa ja harmistuttaa, mutta kun oikeasti suutun, se on harvinaista. Vittuuntua saatan kyl, mut se ei oo läheskään sama asia.

Milloin viimeksi kävit leffassa?
- Piti käydä eilen, mutta aikataulut meni vituiks.

Mitä teet huomenna?
- Yks palaveri ja töitä, ei muita suunnitelmia vielä.

Jos olisit eläin, mikä olisit?
- Varmaan joku, jota voi paijata. Baby-hippo! Ne on suloisia, ainakin Prahassa oli.

Jos saisit yhden toiveen, mikä se olisi?
- Toivoisin kykyä uskoa itseeni enemmän.

Mikä sinusta tulee isona?
- Ope. Toivottavasti myös hieman viisaampi, kokeneempi ja onnellisempi.

Haluatko naimisiin?
- Vaikea sanoa, tavallaan kai kyllä kaikki haluaa. Tärkeintä kai olis, että se parisuhde tuntuu oikealta ja hyvältä, oli sitten sormusta tai ei.

Mielummin liian kylmä vai liian kuuma?
- Hah, miten voisin valita? Se on aina jompikumpi. :D

Voiko seksistä keskustella?
- No todellakin.

Jeps, nyt suihkuun ja hampilääkärille! Mitähän kivaa tää päivä tois tullessaan? Jessi ainakin ehdotteli näkemistä, siisteintä! Pitkästä aikaa muuten sitaatti:

"Kerro jo M:stä! Oliko seksuaalista kanssakäymistä?!"
"OliKIN! Jotain pientä!"
"Kerro jo seksuaalisesta!"
"KerronKIN!"
"Oliko silli tupeella?!"
"EI VITTU!!"

13:00 # 0 kommenttia

Teinpä testin tuolla ja tuloksesta voin olla osittain aika samaakin mieltä. En tosin ole ajatellut itseäni kovinkaan ylpeäni ihmisenä, mutta toisaalta tunnistan senkin piirteen itsessäni. Onneksi tuo huumorintajuttomuus ei ole syntipuolella kovin korkealla ja sen vastahyve suhteellisuudentaju taas ensimmäisenä hyveissä.

Naurattaa tuo välinpitämättömyys, kun olen täysin on-off-ihminen, eikä kädenlämpöiset asiat juuri hetkauta suuntaan tai toiseen. Tiedän myös, etten ole maailman helpoin ihminen anteeksiantamisen suhteen. En tarkoita, että kantaisin kaunaa, mutta joitakin asioita on vaikea unohtaa, vaikka ne mielessään anteeksi antaisikin. En ole kyllä ihan varma onko ahneuden vastakohta viisaus, mutta kaipa sen niinkin voi ajatella.

Hyveitä:

Suhteellisuudentaju: 16
Lojaalisuus: 12
Viisaus: 12
Kohtuullisuus: 10
Rakkaus: 9
Jalo joutilaisuus: 8
Oikeudenmukaisuus: 8
Anteeksiantavaisuus: 7
Hiljainen tieto: 6
Pyhä huolettomuus: 6
Urhoollisuus: 6

Syntejä:

Ylpeys: 13
Hekumallisuus: 7
Murehtiminen: 7
Tietämättömyys: 7
Hengen velttous: 6
Huumorintajuttomuus: 5
Vatsan palvonta: 4
Vihamielisyys: 4
Kateus: 3
Välinpitämättömyys: 3
Ahneus: 0

Testin ja koko ohjelmasarjamme lähtökohtana on ollut ajatus seitsemästä kuolemansynnistä: Ylpeys, Ahneus, Kateus, Vihamielisyys, Hekumallisuus, Vatsan palvonta ja Hengen velttous. Mutta koska ohjelmasarjan tuli täyttää yksitoista ohjelmapaikkaa, niin mukaan piti kaivaa lisää syntejä (kuolemansyntejä oli alun perin 25). Mukaan otettiin vielä Murehtiminen, Välinpitämättömyys, Tietämättömyys ja Huumorintajuttomuus.

Kuolemansynneillä on ajateltu olevan myös vastakohtansa, jokin perustavaa laatua oleva hyve. Tällä kohtaa näkemyksissä on ollut tosin paljon suurempaa kirjavuutta. Ohjelman ja testin tekijät ovat päätyneet seuraaviin ratkaisuihin: Ylpeydellä on vastahyveenään Urhoollisuus, Ahneudella Viisaus, Kateudella Oikeudenmukaisuus, Vihamielisyydellä Anteeksianto, Hekumallisuudella Rakkaus, Vatsan palvonnalla Kohtuus ja Hengen velttoudella Jalo joutilaisuus. Murehtimisen vastahyve on Pyhää huolettomuus, Välinpitämättömyyden Lojaalisuus, Tietämättömyyden Hiljainen tieto ja Huumorintajuttomuuden vastahyve on Suhteellisuudentaju.

00:52 # 0 kommenttia

Mitä mä HALUAN? Vittuku tietäis. En mä ees tiedä mikä tässä on näin vaikeeta, kun hetkittäin kaikki on niin helppoa ja ihanaa. Oon ollut tän kevään monella tasolla onnellisempi kuin esim. syksyllä. Oon tehnyt juttuja, jotka on musta jees, oon saanut olla minä, oon saanut olla terve. Osasyy onnellisuuteen on varmaan myös Leppis, onhan sen seurassa ollut kivaa. Harvoin tapaa ihmisiä, joiden toivoisi jäävän elämään, eikä vain jatkavan matkaansa. Leppis on parhaimmillaan sellainen. Ei tässä iässä enää niin tapaa ihmisiä, joista jaksaisi välittää pidempään kuin hetken. Jotka olis samalla aaltopituudella senkään vertaa, että niistä pitäisi ja haluaisi olla niille kiva.

Mulla on ollut niin kiva fiilis itteni kanssa, että en haluais sen loppuvan. Tiedän, että se loppuu sillä sekunnilla, kun Leppis on lopullisesti förbi. Syy ei varmaankaan ole edes se, etten koskaan näkis sitä enää. Varmaan kyse on enempi luopumisesta ja menettämisestä. Siitä, että on antanut itsestään, ollut heikko, haavoittuvainen ja luottanut. Luopuminen on aina ikävää ja paska fiilis seuraa hetken aikaa. Ja tiedän jo nyt, että Leppiksen tapauksessa se olis isompi juttu, syistä jotka mainitsin ekassa kappaleessa.

Alotin tän postauksen kirjottamisen 22:45 ja siitä on nyt puoltoista tuntia. Samalla oon surffannut, laittanut mailia ja jutellut Miiran ja Minnan kanssa sekä kumonnut siideriä. Olo on oikeestaan ihan mukava. Ulkona ukkostaa ja sataa aivan järjettömästi, mulla soi repeatilla Rihannan Umbrella, joka on muuten kesäbiisi 2007, ihan tiedoksi niille, jotka eivät tätä tienneet.

When the sun shines
We'll shine together
Told you I'll be here forever
That I'll always be your friend
Took an oath Imma stick it out 'till the end
Now that it's raining more than ever
Know that we still have each other
You can stand under my Umbrella
You can stand under my Umbrella

Kai sitä pitäis koettaa nukkumista jossain vaiheessa. Viime yöt on menny ihan liian vähillä unilla ja päivät liian vähillä syömisillä. Eilen huimasi ekaa kertaa ja mieleen muistui pyörtyminen töissä viime kesänä. Pitäis tsempata, jaksaa ittensä takia. Ehjätä sitä, minkä nää viimeaikaiset tapahtumat on repineet rikki. Kun kuitenkin tällä hetkellä fiilis on ihan kiva ja tykkään elämästäni itteni kanssa, vaikka nyt onkin toi sitsueissön päällä ton yhen kanssa. Katotaan tuleeko tästä lasta tai paskaa, veikkaan jälkimmäistä jäteautollisen verran.

00:26 # 0 kommenttia

26.5.07

En mä tiedä olenko mä rakastunut. Miten mä voisin tietää, kun en tiedä mitä se tarkoittaa, miltä se tuntuu? Ihastuminen oli helppo myöntää, se on kuitenkin vielä niin pieni juttu. Luulen, että rakastumiseen tarvitaan kuitenkin paljon enemmän kuin hetkiä. Mä tiesin, että toi on mahdollista, että mä vaan sanon ne asiat. Kesken lauseen plurpautan ne suustani ajattelematta etukäteen. Miettimättä tarkoitanko. Edes tajuamatta itse, mitä olin sanomassa.

Oon punninnut fiiliksiäni ja tajunnut, että en mä voi olla rakastunut. En niin vahvassa merkityksessä, kuin tolle sanalle usein painoarvoa annetaan. Mä tykkään joo, varmasti monella eri tasolla. Samalla mä kuitenkin olen kirjoittanut tänne kyllästymisestä, epäilyistäni fiilisteni suhteen. Jos sama ihminen voi olla mulle hetkittäin yhdentekevä ja välillä koko hyväntuulisuuteni lähde, niin tuntuu se oudolta. Mä tiedän, ettei tunteita voi kytkeä päälle ja pois, joten miten voisin välillä sitten olla niin kylmäkiskoinen koko meidän juttua kohtaan? Jos olisin rakastunut.

Leppis sanoi, että mä esitän jääprinsessaa ja että se on tökeröä. En mä ole tietoisesti sellainen ollut. Se itse osaa olla tosi kylmä ja välinpitämätön, ei päästä lähelleen. Onko siis mikään kumma, että itsellänikin menee varmistin päälle, jos koen oloni turvattomaksi ja ei-halutuksi? Mun mielestä se on ihan normaalia. Etenkin kun tässä nyt on käyty keskustelua jos jonkinlaista. Etenkin, kun se on osannut olla mulle tosi paskamainen, vaikkakin on pyytänyt jälkeenpäin anteeksi ja sanonut kivoja asioita.

En mä halunnut minkään muuttuvan. Mulle riitti just se mitä oli. Toki mä inhoan sitä, että mun tekemiset ja olemiset ei riitä sille. En saa olla liian lähellä, enkä liian kaukana. Hieman tekee olon epämukavaksi, kun ei tiedä miten päin olla, että kelpaisi. Että ei tulisi satutetuksi. Toisaalta, musta olis kiva tietää, että tää juttu on jotain jollain tasolla merkityksellistä. Että mua ei pyyhitä pois sopivalla hetkellä, vaihdeta uudempaan malliin. Vaan, että kaiken tän jälkeenkin musta välitettäisiin, mun kanssa haluttaisiin olla ja mä olisin jotain jollain tasolla tärkeää. Elämäntilanteet ja jutut muuttuu, mutta tietyt asiat säilyy. Musta olis kiva säilyttää se mitä meillä oli. Ne kivat jutut.

Vaikea sanoa mitä tästä eteenpäin. Jutellako ja jatkaako omia teitään? Jutellako ja päätyäkö johonkin toiseen ratkaisuun? Jotenkin tuntuu, että asioita on jäänyt niin paljon epäselväksi. Mitä tarkoitit sillä ja sillä, miksi reagoit näin ja miksi mulle tulee sellainen fiilis siitä ja siitä.. Leppis väittää, että miehet sanoo ja käsittää asiat niin kuin ne on ja naiset lukee niihin eri merkityksiä. Silti, kun eilen puhuttiin, se osasi kääntää omat sanomisensa niin, ettei koskaan sellaista ole tarkoittanutkaan tai luki mun sanomisiin, tekemisiin ja reaktioihin sellaista mitä en itse koskaan olisi edes tullut ajatelleeksi. En edes ole tajunnut, että jonkin asian voisi käsittää niin kuin se on käsittänyt.

En mä halua jotain, joka ei halua mua. Mutta siihen mä en voi vaikuttaa. Olisin voinut ehkä tehdä joitain asioita toisella tavalla, olla työntämättä kauemmas, olla tekemättä nopeita ratkaisuja. Meistä jokainen kuitenkin tekee niin kuin itselle sillä hetkellä parhaaksi kokee, oli se oikein tai väärin. Joskus kaikkia asioita ei voi perustella ja selitellä, siltä vain on tuntunut, pelottanut, ahdistanut.

Pakko lähteä suihkuun ja töihin. En saanut nukuttua, en oo syönyt. Välitilat on mulle mahdottomia, koski ne sitten tekemättömiä työ- tai opiskelujuttuja, ihmissuhteita, keskeneräisiä stressinaiheuttajia tai mitä vaan.

13:35 # 0 kommenttia

25.5.07

Tasan viisi kuukautta sitten tapasin Leppiksen. Päivälleen viisi kuukautta myöhemmin se on kaikki ohi. Paluuta mihinkään ei ole. Sanoin rakastuneeni.

Nyt ei voi muuta kuin itkeä hetken ja koittaa jatkaa matkaa. Miehiä on maailma täynnä-kommentit auttaa yhtä vähän kuin sitruuna ihottumassa. Kukaan niistä ei näytä yhtä hyvältä kuin Leppis, kellään ei ole samanlaista huumorintajua, kukaan niistä ei ole Leppis.

Miks tän piti tapahtua just nyt? Miks tää sattuu enemmän kuin halusin?

15:58 # 3 kommenttia

23.5.07

Mihinkään tenttiin mene, se on kesäloma jo nyt! Nukun vihdoin huomenna univelat pois, käyn kampaajalla hakemassa kesätupeen ja ehkä vähän shoppaamassa, jos aika riittää. Illaksi taas esinaisistelemaan töihin. Mun ensimmäinen varsinainen ja oikea pomovuoro oli tänään ja kaikki meni hirmumallikkaasti. Sonera hieman töppäili ja taisi kyykätäkin jotain, yhteistyöpartnereilla oli enemmän hommaa kuin laki sallii ja tila oli tunkkainen ja kuuma, mutta se on ihan normia, muuten menikin ihan oppikirjan mukaan. Taidan olla ihan kiva pomo ja hyväkin vielä, ai että!

Töiden jälkeen oli ihku fiilis, eikä nukuttanut yhtikäs ollenkaan! Lähdettiin Eekan kanssa kruisimaan ja syömään Mäkkiin hampit. Nyt kivistää vatsaa, mutta ehkä sen kestää. Poskiontelontulehdus ei liene sittenkään vielä oli, vasemmalla tykyttää taas. Ärf, ei jaksais!

01:48 # 0 kommenttia

22.5.07

Pitkästä aikaa tuli taas haettua vähän musiikkia koneelle. Perinteisen seuraksi latailin vähän kaikennäköistä helposti saatavilla olevaa. Voi että mitä ihanuuksia, uusia ystäviä! Daughtrya olen fiilistellyt tämän aamun hieman nuutuneena. Tein torkuttamisen ennätyksen, kaksi tuntia neljän minuutin välein! Taisi väsyttää ja hieman alkoi herätysbiisikin vituttaa jossain vaiheessa. Olisi pitänyt siihen tenttiin lukea, mutta nyt alan kallistua siihen ajaukseen, että skippaisin sen kokonaan. Katsotaan nyt miten töissä saa luettua, mutta eipä taida esimiehenä juuri olla aikaa mitään muistiinpanoja tehdä. Toki voisin vetäistä allnighterin, mutta ne ei oikein sovi mulle..

Eilen illalla olin jostain syystä kovin onnellinen. Ehkäpä muuttunut "stabiili" tila Leppiksen kanssa vaikuttaa positiivisesti, samoin edessä oleva tenttivapaajakso. Pitkään himoitsemani tv-taso ja pöytäkin ovat ehkä ensi viikolla tulossa kämppään ja oma koti ilahduttaa aina. Istuin myöhään portailla ja huomasin miten valoisaa oli vielä ja linnut lirkuttelivat. Kämpässä muurahaisia ja itseruskettavasta paskaraidat. Kesä!

11:59 # 0 kommenttia

21.5.07

Muah, kaveri lähetti tämmösen teinix-homman ja pitihän tähän sit vastata, kun niin kärtti tekemään.

Olen:

1. Polttanut tupakkaa
2. Juonut alkoholia
3. Nukkunut samassa sängyssä vastakkaista sukupuolta olevan kanssa
4. Nukkunut samassa sängyssä samaa sukupuolta olevan kanssa
5. Suudellut samaa sukupuolta olevaa
6. Harrastanut seksiä
7. Katsonut pornoa
8. Ostanut pornoa
9. Kokeillut huumeita
10. Tehnyt huumeita (TEHNYT? :D)
TOTAL: 8

1. Ottanut särkylääkkeitä
2. Ottanut jonkun muun reseptilääkkeitä
3. Valehdellut vanhemmilleni
4. Valehdellut ystävälleni
5. Livahtanut salaa ulos kotoa
6. Tehnyt jotain laitonta
7. Viillellyt itseäsi
8. Satuttanut toista tahallisesti
9. Toivonut jonkun kuolevan
10. Nähnyt jonkun kuolevan
TOTAL: 9

1. Harrastanut kimppaseksiä
2. Ollut ulkona koko yön
3. Syönyt paketillisen jäätelöä yksin
4. Ollut terapeutilla
5. Ollut katkaisuhoidossa
6. Värjännyt hiuksesi
7. Kielisuudellut
8. Ollut auto-onnettomuudessa
9. Ollut yökerhossa
10. Ollut baarissa
TOTAL: 8

1. Ollut villeissä bileissä
2. Ollut strippiklubilla
3. Juonut enemmän kuin kolme kaljaa yhtenä yönä
4. Ollut kesälomalla Floridassa
5. Nuuskinut kaikkea (WTF?)
6. Käyttänyt mustaa kynsilakkaa
7. Käyttänyt käsirautoja
8. Käyttänyt bändipaitoja
9. Kuunnellut räppiä
10. Omistanut 50 Centin CD:n
TOTAL: 7

1. Pukeutunut gootiksi/goottimaisesti
2. Pukeutunut pissikseksi/pissismäisesti (??)
3. Pukeutunut punkkariksi/punkkarimaisesti
4. Ollut ulkona alasti päivällä
5. Varastanut jotain
6. Ollut liian kännissä muistaaksesi mitään
7. Sammunut
8. Pyörtynyt
9. Ihastunut naapuriin
10. Huomannut jonkun livahtavan salaa huoneeseesi (??)
TOTAL: 7

1. Livahtanut salaa jonkun muun huoneeseen (lasketaanko hotellihuone?)
2. Ihastunut parhaaseen ystävääsi (naapurin Turo @ 7vee, ah)
3. Ihastunut parhaan ystäväsi poika/tyttöystävään
4. Ollut konsertissa
5. Ollut kutsuttuna huoraksi/lutkaksi
6. Kutsunut jotain huoraksi/lutkaksi
7. Omistanut auton
8. Rikkonut ikkunan
9. Käynyt suihkussa vastakkaista sukupuolta olevan talossa (no hui?)
10. Harjannut hampaasi jonkun muun hammasharjalla
TOTAL: 9

1. Sanonut Tupacin olevan lempiräppärisi
2. Nähnyt K-15 elokuvan
3. Nähnyt K-18 elokuvan
4. Lintsannut koulusta
5. Ollut leikkauksessa
6. Haavoittunut vakavasti
7. Joutunut oikeuteen
8. Livahtanut ulos ravintolasta maksamatta
9. Sammuttanut ison tulipalon
10. Valehdellut ikäsi
TOTAL: 8

1. Omistanut/vuokrannut asunnon
2. Rikkonut lakia poliisin läsnäollessa
3. Pettänyt poika/tyttöystävääsi
4. Joutunut ongelmiin poliisien kanssa
5. Jutellut vieraan kanssa
6. Halannut vierasta
7. Suudellut vierasta
8. Ollut vieraan autossa
9. Ollut ahdisteltuna
10. Ollut sanallisesti ahdisteltuna
TOTAL: 9

1. Tavannut jonkun jonka tapasit netissä
2. Ollut tietokoneella 12 tuntia putkeen
3. Puhunut puhelimessa 4 tuntia putkeen
4. Katsonut telkkaria 12 tuntia putkeen
5. Suudellut parhaan ystäväsi poika/tyttöystävää
6. Ollut kutsuttuna huonoksi seuraksi
7. Ajanut kännissä
8. Haukkunut jotain
9. Maannut sohvalla vastakkaisen sukupuolen kanssa
10. Luntannut kokeessa
TOTAL: 8

Voisko joku kehitellä tästä aikuisten version?

20:53 # 0 kommenttia

Pahoittelen, että täällä on nyt ollut hieman hiljaista. Pakko tehdä töitäkin välillä, tässä on kovasti lomailtu tenttilukemisen välttelyn ohella. Huomiseen tenttiin tässä vielä hetken ajattelin lukaista, puolet kirjasta olis sit takana pienellä panostuksella ja huomenna aamusta jos suuntais yliopistolle lukemaan, niin kaipa tuo läpi menis, toivottavasti. Sitten olis keskiviikkona KEVÄÄN VIKA TENTTI (!!) ja elämä voi taas alkaa. En jaksa ajatella niitä viittä kesätenttiä, joista isoimpaan on aikaa vajaa kuukausi. Kyllä ne sitten joskus hoituu, jos on hoituakseen..

Mutta kirjoitetaanpa seksistä, ettei mene ihan itsensä toistamiseksi jälleen. Vietin yön Leppiksellä melkein kahden viikon näkemistauon jälkeen ja aluksi oli hieman nihkeää. Olin itse etäinen, kun en oikein osannut olla ja silläkin taisi nuppia kivistää niin, että ei jaksanut vetää viihdemiehen roolia. Seksi oli kuitenkin jälleen hurmaavan maukasta. Ei mitään kikkailua, mutta kunnon laatukamaa. Jälkeenpäin meni lörpöttelyksi piiiiitkästä aikaa. Ei mistään kummista puhuttu, ihan vaan yleisesti höpötettiin.

Yön nukuin suht huonosti, oon nähnyt niin paljon unia viime öinä, etten tiedä mistä ne kumpuaa. Aamulla mietin, että olisin lähtenyt kotiin ja jättänyt toisen sinne jatkamaan unia. Ei viitsi häiritä pyörimällä ympyrää, kun ei kuitenkaan enää unta saa. No, ei meistä kumpikaan enää unta tarvinnut ja aamuisen terassihetken (aamupala Espanjassa-simulaatio) jälkeen vietettiin taas aikaa makkarissa. Holy Mother of Hesus, mitä bangbangia! Pelkäsin jo sänkyparan puolesta, mutta hienosti kesti loppuun asti sortumatta alta. Sanoinkin, että meidän kannattais nähdä vähän harvemmin, jos kerran homma menee jo yli asteikon niillä kerroilla.

Lähtöä tehdessäni onnistui Leppis kuitenkin taas sitoutumiskammoillaan närkästyttämään mut ja ajattelin autossa, että helvetti kun voi olla herralla vaikeaa! Samassa naulakossa roikkuva pyyhe tai punaiset hiuskiehkurat lavuaarissa ahdistavat niin paljon, että siitä pitää tehdä oikein numero. Ookoo, tavallaan ymmärrän, mutta kun se on jo hieman WANHA JUTTU. Tässä on puol vuotta melko tarkalleen varisteltu tukkaa pitkin kämppää, suihkuiltu ja jopa kerran unohdettu tavarakin sinne, iik! Miten se oikeesti jaksaa vielä ottaa stressiä tosta? Ei jaksa ymmärtää.

Illalla sit juteltiin ihanan kehittävästi ja hedelmällisesti puhelimessa ja selviteltiin asioita. Mä pyysin anteeksi joitakin aiempia sanomisiani ja tekemisiäni, joilla epäilin olevan vaikutusta herran vaiheiluun ja se lupasi koittaa olla rauhallisemmin jatkossa. Mukava fiilis tuli puhelun jälkeen ja tänään olenkin miettinyt taas helliä juttuja pitkästä aikaa. Niin se mieli heilahtelee. Uskon, että vaikka tässä nyt ollaan molemmat parkkiintuneita sinkkuja ja tyytyväisiä vallitsevaan olotilaan, niin meillä saattaa olla ihan kivoja hetkiä vielä edessä. Monesti hitaasti etenemällä asiat on luiskahtaneet ihan kohdilleen, mikäs sen tärkeämpää kuin että molemmilla on hyvä fiilis, tapahtui mitä tapahtui. Pitkästä aikaa mulla on hyvä olo tän meidän jutun suhteen. Ei enää omistushalua tai möksäilyä kummaltakaan puolelta, toivottavasti ainakaan. Muista KISS-sääntö: Keep It Simple, Stupid!

Vaan nyt vähän Jaffaa, tupakka ja hetki Pohjois-Amerikan tutkimista. Kyllä tää tästä, kohta pääsee jo terassillekin niin, ettei tarvii paleltua. Tenttien loppumista toki pitää käydä juhlistamassa!

00:44 # 0 kommenttia

17.5.07

For fucks sake. Hereillä 24h, töitä takana melkeen saman verran. Särkee päätä. Josko petiin?

21:51 # 0 kommenttia

16.5.07

Tää on pitkä meemi, aattelin eka tehdä vaan osan, mutta sitten jäinkin tähän notkumaan. Mm. Tiijalta ja Herkulta tää.

1. Kuka olet kahdella sanalla? Minä itte.
2. Mitä pizzasi päälle laitetaan? Harvinaista herkkua, mutta voisi laittaa vaikka kinkkua, pekonia, sipulia, ananasta, paprikaa, jauhelihaa, herkkusieniä.. Noin alkuun.
3. Ruotsi vai englanti? English, please.
4. Pelkäätkö hammaslääkäriä? Jouduin just perjantaina käymään, enkä pelännyt niin paljon kuin yleensä. Oli mukava vanhempi rouva, eikä moittinut tai parjannut. Menen uudestaankin!
5. Milloin olit viimeksi lentokoneessa? Heinäkuussa 2006 Prahasta kotiin.
6. Pidätkö sateesta? Jos ei tartte olla ulkona tai ainakaan mennä mihinkään tärkeeseen paikkaan.
7. Onko sinulla silmälasit? Satunnaisesti imagolasit.
8. Minkä vaihtaisit itsessäsi? Vaikea sanoa. Hampaista kun puhuttiin, niin ehkä ne voisi oikoa ja valkaista. Tai sitten vaihtaisin rasvaprosentin pienempään.
9. Minkä väriset sukat sinulla on nyt? Ei kotona pidetä sukkia!
10. Mitä ensimmäisessä tekstiviestissäsi, saapuneet -kansiossa lukee? "Saanko pummia sulta kyydin Itiksen suuntaan?!" Ei ollut ensimmäinen, eka oli liian henkilökohtainen.
11. Oletko hyvä matematiikassa? Mielestäni ihan hyvä.
12. Mitä aiot tehdä ensimmäisenä kesälomapäivänä 2007? Ensimmäisenä kesälomapäivänä varmaankin pakkailen ja pyykkään. Terassillakin voisi käydä. Toisena kesälomapäivänä suuntaan pois Helsingistä.
13. Oletko koskaan voittanut missään netin kilpailussa? En muista?
14. Mitä radiokanavaa kuuntelet? Autossa joskus surffailen kanavia, muuten kyllä pauhaa cd.
15. Mitä yhteistä sinussa ja äidissäsi on? Aika pitkälti ulkonäkö, huumorintaju ja toinen nimi. Äiti on leppoisampi ja ymmärtäväisempi.
16. Mistä luulet, että muut tunnistavat sinut? Tukasta ja naurusta, mikäli ymmärsin kysymyksen oikein.
17. Tomaatti vai paprika? Paprika, tomaatti menee vain salaatissa raakana tai aurinkokuivattuna.
18. Minkä väriset verhot huoneessasi on? Missä näistä? Tässä huoneessa vihreät, makkarissa siniset, olkkarissa punakeltaiset ja keittiössä keltavihreät.
19. Mikä kappale soi nyt päässäsi? Boten Anna. Puhelin soi just, siksi.
20. Mitä sanoit viimeksi ja kenelle? Puhelimessa "Kiitos avusta, mä infoan!"
21. Paljonko kello on? 23:39.
22. Missä huoneessa olet nyt? Työhuoneessa.
23. Onko huone siisti vai sotkuinen, nyt? Aika sekainen.
24. Onko sinulla ollut monta reikää hampaissa? On muutama, pari löytyi perjantaina :(
25. Osaatko paistaa lettuja? Helmikuussa totesin, että osaan. Tuli hienoja. En kuitenkaan harrasta, pannareita tuli joskus tehtyä. Muurinpohjat on kuitenkin parhaita!
26. Onko sinulla sisaruksia? Pikkuveikka.
27. Minkä nimen antaisit pojallesi? Riippuu varmaan miltä poika näyttää ja mitä pojan isi on mieltä. Ehkä jonkun erikoisen, mutta perinteisen.
28. Pidätkö moottoripyöristä? Juu.
29. Mikä pari on paras unelmakämpässä? En osaa sanoa, kun en seurannut.
30. Oletko kateellinen jollekin? Satunnaisesti ehkä sitä, kun kaverit pääsee reissailemaan paljon ja itse joutuu homehtumaan töissä.
31. Minne matkustaisit, jos lähtisit huomenna? Thaimaahan tai Malesiaan. Uuteen-Seelantiin tai Afrikkaan. Kanadaan ja Brasiliaan! Kaikkialle menisin!
32. Mitä pelkäät eniten tässä maailmassa? Että äidille tai veljelle sattuisi jotain. Että jäisin totaalisesti yksin.
33. Uskotko jumalaan? Jonkinlaiseen, en välttämättä kristilliseen.
34. Itkettääkö? Tasaisin väliajoin. Ilosta ja surusta.
35. Omistatko niittivyön? En tod.
36. Ilkka jääskeläinen vai 50cent? 50cent, en tiiä kuka on Ilkka.
37. Minkä puhelimen omistat? Nokia 6131, kai? Pinkki se on!
38. Asutko kerros-/rivi-/omakoti-/paritalossa? Kerrostalossa.
39. Sattuuko sinua nyt johonkin? Ei oikeastaan, silmiin ehkä hieman väsymys.
40. Mitä olet syönyt tänään? Rahkan, kanajauhelihamättöä ja muutaman pähkinän.
41. Oletko ostanut mitään tänään? Mitä? Ruokaa, pyykinpesuainetta, lääkkeitä, uuden hammasharjan, -tahnan ja -lankaa. Kohta pääsee kokeilemaan!
42. Onko sinulla parasta ystävää? Kolme. Muut ei voi olla parhaita!
43. Missä kuussa sinulla on syntymäpäivät? Tammikuussa.
44. Oletko humoristinen? Jaa, onks toi sama kuin naurettava? Vai huumorintajuinen? Vai täys koomikko? Olen mä ihan hauska.
45. Oletko hiljainen vai riehutko koulussa? Olin melkoinen riehuli ala-asteella, yläasteellakin välillä. Lukiossa rauhoituin.
46. Mitä irtojäätelöä ostat kioskista? Kookosta tai valkosuklaata!
47. Käytätkö vielä sukkahousuja/pitkiksiä housujesi alla? Hyvin harvoin.
48. Oletko "allerginen keväälle"? Joskus saattaa masentaa ja sit myös pärskityttää katupöly.
49. Mitä urheilua harrastat? Semmoista mikä on kivaa :)
50. Nauratko enemmän kuin itket? Nauran tod.
51. Omistatko hyviä ystäviä? Mulla on monta ystävää, toiset parempia kuin toiset.
52. Kumpi on sinulle tärkeämpi, äiti vai isä? Äiti, aina ollut läheisempi.
53. Käytätkö msn messengeriä? On se yleensä auki, vaikken juuri käytä.
54. Kuinka paljon olet koneella päivässä? Aamuteen aikana luen mailit ja iltasella vastailen ja surffailen.
55. Onko kynsissäsi kynsilakkaa? Ihmeellistä kyllä, ei tällä hetkellä!
56. Miten hiuksesi ovat nyt? Löysällä kiemuralla.
57. Pesitkö aamulla hampaat? Juu.
58. Pidätkö huvipuistoista? Tavallaan. Joskus tulee paha olo, mutta fiilis siellä on kiva.
59. Mikä on puhelimesi taustakuvana? Ryan O'Reily pikkunäytössä ja isossa kuva kavereista, eräänä baari-iltana otettu.
60. Millainen sää on ulkona? Pimeä, pilvetön, viileä.
62. Arvaa paljonko kello on nyt? 23:54
63. No paljon se oikeasti on? 23:53.
64. Oletko koskaan lähettänyt viestiä the voice tv:seen? En tod.
65. Mikä tuo kesän? Kesäyöt, ruohon tuoksu, lämpö, kiireettömyys.
66. Tiedätkö kenen nimipäivät on tänään? Enpä muistakaan.
67. Kuinka pitkä olet? Metriseiskyt.
68. Oletko alipainoinen? En, normaali indeksin mukaan. Pelin mukaan huomattavasti yli, oman pään mukaan suurimmaksi osaksi ihan jees. :)
69. Oletko omasta mielestäsi pissis? No enpä taida olla :D
70. Omistatko raitapaitoja? Ehkä yhen t-paidan?
71. Marimekko vai micmac? Marimekon joku kiva ei-niin-tuttu-kaikille-kuosi mammalle lahjana. Muuten ei kumpikaan.
72. Monelta heräsit tänään? Olisko ollut 9:40.
73. Oletko käynyt koskaan missään festareilla? Muutamia kertoja, mutta viime vuosina ei oo ehtinyt.
74. Mitä vihaat? Ei kai mitään voi oikein vihata paitsi jenkkejä? Ehkä taloyhtiön isännöitsijää tällä hetkellä.
75. Minkä aineen tunnilla on tylsintä? Tällä hetkellä ei ole tunteja, mutta muistelisin, että Structural Analysis oli melkoista tuubaa ja oli vaikeuksia pysyä hereillä.
76. Kuvaile päällä olevaa paitaasi kolmella sanalla? Prahasta ostettu, vihreä, toppi.
77. Oletko hyvä Twister pelissä? Alussa varmaan :D
78. Mikä on liikunnan numerosi? Olikohan se päättötodistuksessa 8 tai 9.
79. Pidätkö pienistä lapsista? En kiljuvista ja itkevistä. Niiden vanhemmat on usein myös mänttejä.
80. Kuunteletko nyt musiikkia? En, kuuntelen vaan koneen hurinaa.
81. Oletko ihastunut nyt? Joinain päivinä kyllä.
82. Mitä et tekisi vaikka maksettaisiin? Toimisi vasten omia arvojani ja moraalikäsitystäni.
83. Onko tänään ollut hyvä päivä? Hetkellisesti pyllystä, kokonaisuutena ihan normipäivä.
84. Mitä sinulle kuuluu? Ihan OK.
85. Oletko koskaan jättänyt sormia oven saranan väliin? Juuh, auh.
86. Mikä viikonpäivä tänään on? Vaihtui juuri keskiviikoksi.
87. Oletko koskaan kalastanut? Jep.
88. Mäkkäri vai Hese? Ei kumpikaan.
89. Historia vai äidinkieli? Äidinkieli.
90. Kaulahuivi vai lapaset? Lapaset.
91. Sano jotain englanniksi? I wish this questionnaire would be over already.
92. Tiedätkö minä viikonpäivänä synnyit? Tiedän. En kerro :P
93. Mikä on lempikarkkisi? Suklaat on parhaita.
94. Syötkö usein karkkia? Harvemmin, mutta sokerikoukkujen aikana lähes päivittäin.
95. Ovatko ukkosmyrskyt kivoja? Jos on jonkun kanssa, ettei yksin pelota!
96. Onko sinulla mielikuvitusystävää? Joskus puhelen yksinäni, kai se olis kivempi jos joku sen kuulis?
97. Tiedätkö jääkiekon säännöt? Juuh.
98. Minkä muotoiset makaronit ovat kivoja? Tagliatelle.
99. Kirjoita jonkun kappaleen kertosäkeen sanat? Come break me down / Bury me, bury me / I'm finished with you / Look in my eyes / You're killing me, killing me / All I wanted was you. (Soi nyt päässä..)
100. Mitä nyt aiot tehdä? Mennä nukkumaan. Tai ainakin sänkyyn peiton alle. :)

Näyttääpä tylsältä, vaikea lukea. Noh, en minä sitä itte lue enää! :)

00:06 # 0 kommenttia

15.5.07

Lasissa minttukermalikööriä ja päällä suht ookoo fiilis. Tänään ei mennyt tentti läpi, vitutti suunnattomasti. Luovutin 45 minuutin jälkeen ja vein maikalle paperin. Ei vain pystynyt, liian hapokasta. En tiedä koska moisen ehdin tehdä, etenkin kun tää oli vika mahdollisuus suorittaa tentti vanhaan tapaan, kirja mukana. Ei auttanut kirja kyllä yhtään. Rähmä. Noh, ens vuonna sit ehkä uudella innolla. Nyt alkaa olla paukut suht finaalissa. Huomenna helppo (?) tentti ja sit enää kaks ennen kesää.

Taloyhtiön kokouksen myötä olen saanut hieman opiskella lakia. Näyttää siltä, että kokous oli laiton ja kokouskutsu liian epämääräinen. Olen ottanut yhteyttä jo lakineuvontaan, onneksi yliopistolla se on ilmaista. Oikeustieteitä opiskeleva duunikaverini on myös ollut korvaamaton apu kahlatessa läpi pykälää ja käytäntöä. Katsotaan saadaanko kokouksen päätös kumottua vai pitääkö lähteä käräjöimään. Vittumaista kyllä, se tietää rahanmenoa.

Jotenkin oon ollut vähän hukassa taas. Uskoisin, että kesä ja stressin lieventyminen helpottaa asiaa. Aion todella nauttia tästä kesästä kynsin ja hampain, vaikkakin tenttejä on tiedossa myös. Täytyy vaan raahata kirjaa rannalle mukaan. Rantakunto on vielä hieman vaiheessa tosin, mutta vakaa aikomukseni on aloittaa kuntoilu täydellä teholla taas kesän myötä.

Euroviisuista jäi muistoksi korva-, keuhkoputken- ja otsalohkontulehdus, puolikas hammas ja krooninen väsymys. Jotenkin ei edes muista noita antibiootteja nappailla, niin sekaisin kuuppa. Tiedossa ihan mukava työputki taas helatorstaina eli ei lepoa tähän suuntaan vielä. Vaan eiköhän tämä tästä pikkuhiljaa. Huomenna aion siivota ja lukea tenttiin. Ja nukkua yövuoroa varten sekä ehkä tavata Leppistä. Fiilikset sen suhteen heittelee päivittäin, nyt oli pidempään jo aika valju olo, mutta kaipa tuota voisi tavata. Kun tietäis mitä haluaa, se vasta helppoa olis!

22:55 # 0 kommenttia

14.5.07

Homoimmat bileet ikinä. Ihania aksentteja, höyhenpuuhkia, trendikkäitä silmälasikehyksiä, paljon eri kieliä, komeita miehiä, naurettavia asuja, puolialastomuutta, suhisevia s-kirjaimia, seksuaalivähemmistöjä, valotikkuja, kohteliaita ihmisiä, pillihousuja, loistavia efektejä, korkeita korkoja, säihkyviä koruja, nasaaliääniä, ylitsevuotavia tunteita, juopunutta kansaa. Mistä on pienet viisut tehty?

Koin viisujen aikana liikuttavan hetken. Katsoin Areenaa, showta, ihmisiä, valoja. Kuuntelin ääniä, ihastelin lavaa. Mietin kuinka saan olla osa sitä kaikkea mikä ei tule koskaan välittymään televisiosta. Hetken olin niin onnellinen, että kyyneleet kohosivat silmiini. Ei viisujen takia, vaan siksi, että on ihanaa olla minä - seurustelematon, itsenäinen minä. On ihanaa, että on mahdollisuus tehdä noita asioita, eikä kukaan kauhistele ympäripyöreitä työpäiviä, odota kotiin tai soittele perään. Sillä hetkellä tunsin itseni niin vapaaksi, varmaksi, vahvaksi. Nyt on fiilis taas hieman eri, vaikka koenkin tuon hetken vahvemmaksi kuin tämän olotilan.

Viisut. Rankka, mutta hieno kokemus. Tänään on vaan tyhjyys. Masennus, ahdistus, väsymys. Itku silmien takana pakottamassa. Epätietoisuus ja epätoivo. Niin suuri osa tästä johtuu väsymyksestä, toipumisesta. Se pieni osa tästä, joka johtuu eräästä ihmisestä, on täysin turha. Satuttava, ikävä, ei-toivottu. Mielessäni on muisto siitä, kuinka vannoin etten toisen takia itkuja ala itkemään, toisen tekoja suremaan. Kuinka päätin, ettei minua kukaan toinen hallitse, kuinka on helpompaa, kun tietää olevansa vastuussa vain itselleen.

Ei oo helppoa taas. Huomenna taloyhtiön kokous. Katsotaan lähteekö kämppä myyntiin.

00:36 # 0 kommenttia

11.5.07

Oon nyt vähän hiljaa, koska nukun alimittaisia unia ja teen ylimittaista työpäivää. Notta nauttikaahan viisuistanne, me pidetään bileet pystyssä.

Unta, herätys kuuden tunnin päästä. Väsy, mut suht onnellinen, koska Mikko the original Leppis on niin aivan mussukka! <3

01:57 # 0 kommenttia

8.5.07

Olis kannattanut blogata muutama tunti sitten. Olin niin kovin hyvällä tuulella. Takana oli herääminen Leppiksen vierestä, suunnittelupalaveria, henkilöstöpalaveria, ulkona syömistä Jessin kanssa, kotona Salkkareiden ääressä löhöämistä. Kiireinen päivä, mutta ihan mukava sellainen. Ysin aikaan olisin ollut jo valmis petiin, väsytti saakelisti. Hereillä olen edelleen, kun pitäis ruotsin referaatti kirjottaa ja lähettää maikalle. Huomenna tentti ja ilman referaattia ei ole menemistä. Melkein tekis mieli skipata koko paska all together.

En tiedä mikä nyt ahistaa ja masentaa. Laitoin Lepparille kivan viestin ja erehdyin perkele soittamaan sille, kun ei vastannut viestiin. (Vaikkei viesti kuulemma kaivannut vastausta, koska siinä ei ollut kysymysmerkkiä..) Se ihminen on kyllä maailman huonoin puhelinihminen. Tiedän, että täysin turhaan, mutta tulipa silti taas jälleen kerran paska fiilis. Kuunnella nyt sen saman tyypin kyllästynyttä ja väsynyttä ääntä, joka oli aamulla vielä niin kovin hyväntuulinen ja puhelias. Turha mun on siitä mitään palaa ottaa, se ei vaan osaa. Siltikään en voi välttyä tuntemasta itseäni täysin hölmöksi. Tuli vaan tylsä fiilis puhelun jälkeen. Kaduttaa, että ylipäätään soitin.

Kandin työn palautin maanantaina ihan ajallaan ja ruotsin suullinenkin meni läpi. Nyt pitäis jaksaa keskittyä enää vaan noihin viimeisiin rutistuksiin. Viiskö noita tenttejä nyt vielä on, huoh. Ja kesällä kolme. Ei vaan enää oikein paukkuja riittäis. Jos ens vuonna vaikka koittais opetella tekemään ne tentit ja hommat ajallaan, ettei tarttis tälläsiä "lukuputkia" enää pitää. Etenkään, kun en juurikaan lue. Hälläväliä, paskat siitä ja kyllä opportunisti pärjää. Mikään munkki ei kyllä nyt pelasta, jos ei ala ryhdistäytymään, se on varmaa.

Väsyttää, mutta pakko se referaatti on väsätä, meni sitten kuinka myöhään tahansa. Onneks huomenna ei sitten ookaan juuri muuta, vähän ensiapukoulutusta illalla ja sit voikin ottaa kolme Euroviisupäivää aivot narikkaan-meiningillä.

All work and lack of sleep makes Koo a dull person.

23:17 # 0 kommenttia

6.5.07

666. postaus. Ei tullut viisupostausta tästä, ei. Sex, sex, sex.

Voi, kuinka mua eilen hellittiin. Kehuttiin pukeutumista seksikkääksi, silitettiin, pidettiin lähellä. Kerrottiin, että tykätään ja että ollaan hieman ihastuneitakin. On muuten kuulemma aika äijää sanoa, että lakkaa se lässytys ja pane jo mua. Kumma juttu? "Siis sulle pitää sanoa kauniita asioita, sillon kun sulla on semmonen fiilis, että itsetuntoa voi hivellä, mutta sillon ei saa, kun oot tolla tuulella? Ja mistäänhän ei voi tietää kummalla tuulella oot?" Nii-in. Ei voikaan, mutta lähes aina voittaa sillä, jos ei kauheesti puhele, vaan ottaa sen mitä haluaa. Tai ainakin antaa mulle sen, mitä haluan ja odotan saavani.

Aika huippua tuo Leppisseksi. Sääliks käy kyllä joskus yläkerran mummoa, varmaan kuvittelee, että me tehdään jotain pornoleffaa siellä. Ei sillä, siltä se kyllä on joskus tuntunutkin. Noin, nyt voi sitten tutut siellä monitoriensa takana haukkoa henkeään. Siis ei kai teihin tosissaan oo purru se mun kiltin tytön rooli? Ai ei? No hyvä, en aatellutkaan.

Huomenna opettamaan, sitten ruotsin suulliseen tenttiin (en oo harjotellut, sanon vaan, et ge mig pengar, tack och adjö), sen jälkeen pitäis tarkistaa muutama juttu prosemmasta, mahdollisesti kirjottaakin joku pätkä. Fiksusti ajelen kotiin sitten oikolukemaan sen, koska yliopiston koneilla se ei onnistu, eikä Jessillä ole Wordia siinä naapurissa. Sitten takas yliopistolle, kopsut papruista ja toiset palautukseen, toiset tenttikuoreen. Ja voilá, taas yksi päivä hukattu, sillä kellohan onkin jo iltaseitsemän tässä vaiheessa!

Voi elämän kevät. Miksei tää voi olla vaan seksiä ja pitsaa?

22:31 # 1 kommenttia

5.5.07

Eilen oli muksaa. Ihana stand up, ihana Ismo Leikola! Kandin työ pitäis kirjotella vimpan päälle kuntoon, valmis palautetaan maanantaina. Nyt just on vaan toi kiinnostus melko huikeella tasolla, eli jossain ikiroudan alla. Toisaalta sunnuntaina vois sitten mennä taas kattomaan Ismoa, jos olis hommat paketissa. Tänään kun oksentais ton valmiiks, niin huomenna vois myös vähän lueskella maanantaiseen ruotsin tenttiin. On vaan melko saamaton olo, etenkin kun pitäis ehkä mahdollisesti illalla nähdä Leppiskin, viikon tauon jälkeen.

Tää kotona kirjottaminen on kyllä yhtä tyhjän kanssa. Vois lähteä yliopistolle, niin sais ainakin tehtyä, eikä menis aikaa kaikkeen turhaan. Kunhan nyt eka käynnistyis..

13:25 # 0 kommenttia

3.5.07

Ruokablogista päivää!

Voi, kuinka musta tulisikin oivallinen pikkuvaimo! Tänään on kuulkaa herkuteltu pitkän kaavan mukaan, leikitty omaa ruokaohjelmaa ja leivottu. Härreguud. Jaan tämän herkkuhetken kanssanne, listallahan oli:

Surimi-katkasalaatti

rucolaa
ruukkujäävuorisalaattia
pätkä kurkkua
pieni tomaatti
pieni sipuli
aurinkokuivattuja tomaatteja basilikaöljyssä
pieni keltainen luumu
pala paprikaa
surimipaloja
jättikatkoja

Sekaan tietysti:
oliiviöljyä
valkoista balsamicoa
valkosipulijogurttisoosia

Kanaa fileenä

Mutakakkua kermavaahdolla

Tuo turkkilaiseen jogurttiin tehty valkosipulikastike onnistui äärettömän hyvin eli oli siis melkoisen stydiä. Tarkoituksena oli syödä sitä kanan kanssa, mutta heitin sitä myös salaatin sekaan, sillä en juuri välitä pelkästä balsamico-öljy-yhdistelmästä, vaikka se tähän sopikin erinomaisesti. Kana, surimi ja katkat eivät kiukutelleet keskenään, kana lepäsi eristyksessä omalla lautasellaan. "Yllättäen" sapuskan jälkeen nousi hullu makeanhimo ja kipaisin kaupasta tummaa suklaata ja voita. Mutakakku ilman jauhoja valmistui 15 minuutissa. Oli sen verran makeaa tavaraa, että nyt hieman öklöttää. Kaapissa olis vielä muutamia pulloja skumppaa jäljellä, vähän suu napsaisi siihen suuntaan. Taidan kuitenkin tyytyä tavissiduun. (Täytyyhän mun ylläpitää imagoa alkoholisoituneista kotiäideistä, jos kerran pikkuvaimoa leikin..)

Duunipalaveri meni jees, homma etenee. Samalla sain kesäkuun duunivuorot ja joitain pidempiä putkia tuli ja muutamia vapaita. Oikeestaan tosi kivat vuorot, jättää tilaa maakuntamatkailulle, vaikka viikonloput melkeen töissä meneekin. Esimiesvuorojakin ropsahti huimasti enemmän kuin muille kokelaille, mikä hieman jänskättää. Vaan eiköhän sen homman suht nopeesti opi, pahoille päiville ei onneks vielä osunut yhtään vuoroa.

Halipula jatkuu. Tekis mieli soittaa sille yhelle, että on ikävä. En kuitenkaan viiti, ei se tajuais. Miten se voiskaan, kun en tajua itekään? :)

21:38 # 1 kommenttia

Lähestyn vakavasti postausta nro 666, äh. Pitänee jarrutella päivittämistä, niin voin vaikka sen kirjoituksen sitten omistaa Lordille ja Euroviisuille. Viisuiluun nyt on kuitenkin vielä viikko, enkä tiedä voinko olla hiljaa niin kauaa. Tai kai sitä voi, kun viikonloppuna on edessä vain kirjallisia töitä ja tenttiin lukua. Menestyksen tietää jo valmiiksi, tuskin kovin hääppöistä saan aikaan. Mitä enemmän aikaa, sen vähemmän tehokkaasti tulee hommia tehtyä.

Mitä sille keväälle tapahtui, joka oli taas niin kovasti edellä aikatauluaan? Ensin hemmotellaan auringonpaisteella ja lämmöllä ja sitten tulee vettä, lunta ja rakeita sopivalla cocktaililla. Toisaalta, paisuin tuossa taas kuin pullataikina, kun uskottelin itselleni, että suklaalevy päivässä parantaa tenttimenestystä, mutta ei vaikuta vallitsevaan massaan mitenkään. Eli toistaiseksi viileämmät kelit sopivat ihan hyvin, voin piilotella vaatteiden alla. Voisin tehdä räpin sanoilla "Mikä niissä hiilareissa viehttää, onko hiilarit muka prodea parempaa?" tai muuta paskaa. No, en voi olla itselleni turhan ankara. Nyt on vaan selviydyttävä näistä stressin aiheista, joita opiskelu ja muut kevään mukanaan tuomat jutskat aiheuttaa.

Ylioppilaslakki odottaa pääsyään takaisin kaapin päälle laatikkoonsa. Johan sitä tuossa peilin edessä kolme sekuntia pidinkin. Ei vaan ollut vapunpäivänä fiilistä lähteä mihinkään ja aattona lakki olisi ollut vaan tiellä. Aatosta en kovasti jaksa puhua, mutta olin kuulemma ihan vetävä pakkaus fuck me-bootseissani ja pikkuhiprakassa. Seurueeseemme kuulunut mies totesi, että oot sä Koo edelleen aika pelinainen. Niin, viime päivinä on tuntunut siltä, etten jaksaisi olla.

Mitkä lie hormonit hyrräävät tai sitten tuo vapun aiheuttama tunnemyrsky ja pitkä keskustelu erään henkilön kanssa, mutta eilen olin kovin halipulainen. Mietin kuinka olenkaan muuttunut tässä viime kuukausien aikana. Ajatukset ja asenteet ovat joutuneet uudelleenarvioitaviksi ja sisältäni on löytynyt joku pehmompi tapaus. En kuitenkaan ala ylianalysoimaan itseäni, totean vain, että näköjään se vanha koirakin oppii uusia temppuja ja kaipaa rapsutusta.

Nyt tyhjäämään pyykkikone, palaveri alkaa 50 minuutin päästä, enkä oo miettinyt uutta työaikaehdotustani valmiiksi. FAK.

12:10 # 0 kommenttia

1.5.07

Vappu oli paska. Vihaan haalaripellejä. Huomenna tentti, en oo lukenut. Nyt väsyttää, joten en myöskään lue. Vituiks menee.

22:20 # 0 kommenttia

KIRJOITTAJA

Koo, se oon mä. 20-something, ikuinen teini. Vuodatan ja suodatan tänne elämäni vuoristoradasta
- opiskelusta, liiallisesta työnteosta, sinkkuilusta, härdäämisestä ja ihan normipäivistä. Yleensä on kivaa olla mä, aina ei. Kommentit on jees.
Read and weep.