Yet Another Diary.. |
||
Kun elämä ei aina menekään ihan kuin sen kuvitteli. |
||
28.8.07Minulla on vähän ikävä sitä poikaa. <323:45 # 0 kommenttia 26.8.07Eilen oli superkivaa. Lähdettiin Jonskin kanssa duunivuoron jälkeen Shakeriin, jossa treffattiin Tanya. Kipoteltiin listaa läpi ja koska illalle ei ollut suunnitelmia, laitoin Leppikselle viestin. Paluuviesti sisälsi "mä haluun nähdä sut"-viboja ja puolen tunnin päästä törmättiinkin pojat. Jatkettiin iltaa Mollyssä viisisteen ja törmäsin siellä myös Haidiin, yläasteaikaiseen kaveriini Elinaan, pariin duunikaveriin sekä Tanyan homo-Erikiin, hassua ja mukavaa!Kaikenlaisten kommervenkkien eli meistä riippumattomien suhdesäätöjen, taksitappeluiden, välienselvittelyiden ja drama queen-esitysten jälkeen päädyin Leppikselle yöksi. Oli ihanaa ja outoa. Ihanan tuttua, kovin turvallista ja silti kaukaista. Jotain oikeaa, jotain haikeaa. Vaan kaappasipa se mut kainaloonsa halirutistukseen ja puristi vielä ennen nukahtamista oikein lähelle. Miten ihana siinä olikaan olla. Meidän juttu ei todellakaan ole over, kummankaan puolelta. Vaikkei tästä varmaan suuntaa olekaan mihinkään, oli se silti kiva huomata. Välittää se, oikeasti ja vieläkin. But for the record: mehän ei kyl pantu. Samalla hyvä juttu ja samalla tosi sääli, koska se homma meillä toimii niin kovin täydellisesti. Jään kovasti odottamaan jatkoa. We'll see. Life is just so beautiful at the moment. <3 20:03 # 1 kommenttia 25.8.07Olen ollut vähän pipinä. Nautittiin viikko sitten torstaina Haidin kanssa Viltsun luona viiniä ja juustoja. Sen jälkeen käytiin katsastamassa tunnin stand up-sessio ja jatkettiin Mollyyn, johon Jenskakin sitten löysi tiensä. Jos joku ei muista viime viikon torstaita, voin paljastaa, että vettä tuli Esterin täydeltä.Oli tosi hauskaa, juotiin liikaa, naurettiin mielettömästi ja sitten pitikin päästä jo het(/h)kuttamaan pebaa. Otettiin siis juoksut sateessa lähimpään ketkutuspaikkaan ja tanssittiin pilkkuun asti. Mua ja Viltsua tuli iskemään sellainen nuorehko somalimies - kuuromykkä. Mutta nou hätä, niin kauan kuin ei ole sokea, niin ei tarvi huolestua! Oli hauskaa, oli ihanaa, oli melkoista! "Koo, meijän pitää lähtee useemmin tälleen ulos, koska SUN KANSSA ON NIIN IHANAA!" Voi kuinka söpöä! <3 No, vatsakipu alkoi seuraavana päivänä ja jatkui viikonlopun yli. Maanantain kontrollilabroista löytyi sitten CRP:tä satasen verran ja sehän selittikin sitten jokapäiväiset useamman tunnin päiväunet ja karmean olon. Hevoskuuria antibioottia oon nyt napsinut ja olo alkaa olla normaali. Vähän väsyttäis just nyt ja koska illalla pitäisi mennä Jonnan kanssa baariin, tekis mieli ottaa vielä pienet päikyt ennen töitä. Ei vaan taida ehtiä. Katsotaan törmäänkö Leppikseen, sen viime viikonloppuisten kännipuheluiden jälkeen ei hirveesti ole kuulunut. Peikkiksen ajattelin heivata nyt ihan kokonaan. 11:57 # 0 kommenttia 19.8.07Heittäisin. Sen voltin siis. Leppis otti yhteyttä eilen. Yes please, come and fuck up my mind, will you..17:05 # 0 kommenttia 13.8.07Hieman univelkaa? Nukahdin puoli neljä töiden jälkeen ja heräsin ysin maissa. Mitähän sitä nyt keksisi? Toivottavasti saan unen päästä vielä kiinni. Epäilyttävästi silmien takana ja sisällä tuntuu itku, eikä sitä helpota yhtään juuri päälle pärähtänyt Tracy Chapmanin Fast Car.Töitä on tehty. Assemblyt ohi, vapaa viikonloppu kutistui 1,5 päiväksi. Hyödynnettiin kaunis sunnuntai Särkänniemessä - minä, Tanya, Peikkopoika, Ode ja Wagner. Loistava reissu, loistavaa seuraa, mahtavat vesilaitteet, hyvät sapuskat TacoHousessa ja autossa muistona 160-senttinen Marge Simpson etupenkillä, jonka Peikkopoika voitti mulle. Toki perinteiset väsytorkut piti taaskin ottaa Planetariossa, en ole vielä koskaan aikuisena pysynyt hereillä siellä. Muutama asia seisoo to do-listalla. Ehkä tärkeimpinä opiskeluihin liittyvät. Pari rahajuttua seisoo myös. Pyykit ja tiskit seisoo. Josko taas huomenna yrittäisi töiden jälkeen? Työputki on ollut pitkä ja raskas ja jatkuu vain. TES:iä rikotaan niin että soi. Syyskuussa se parin viikon loma, joten pakko jaksaa nyt, ettei tarvitse ihan persaukisena sitten kärvistellä. Viettänyt aikaa kainalossa. Eilen tapahtui jotain niin kaunista, että olen yhä tolaltani. Siksi kai itkettääkin. Herkkä ihminen sisälläni on kovin liikuttunut. Kylmä ihminen vittuuntuu, koska ei tiedä mitä tehdä. Olisi niin helppo hehkuttaa, iloita, hyppiä, heittäytyä. Niin moni asia tuntuu niin perkeleen hyvältä. Silti yritän olla miettimättä, yritän tolkuttaa, ettei voi, ei pysty. Ei tule onnistumaan. Ei niin kauan, kun mietin heitänkö voltin, jos Leppis joskus napsauttaa sormiaan. Pitäisi tavata se, saada selvyys. Yhteydenpito ei kuitenkaan tunnu kovin fiksulta. Mutta jos kerran tapaisi, tietäisi miltä tuntuu.. Valitettavasti Leppis ei kuitenkaan ole ainoa syy empimiseen ja pähkäilyyn, paskaan fiilikseen. Ensi vuonna tapahtuu jotain, mikä estää mua haluamasta enempää. Tai sen ainakin pitäisi estää, muuten paska heittäytyy puhaltimeen täydellä forsella. Revin itseni vielä millin palasiksi, sanokaa mun sanoneen. I remember we were driving driving in your car The speed so fast I felt like I was drunk City lights lay out before us And your arm felt nice wrapped around my shoulder And I had a feeling that I belonged And I had a feeling I could be someone, be someone, be someone.. 23:48 # 0 kommenttia |
|
|
|
|
