Yet Another Diary.. |
||
Kun elämä ei aina menekään ihan kuin sen kuvitteli. |
||
17.8.08Ou dear, olenhan minä olemassa, armas Gee. Päivittäin käyn tälläkin sivulla, mutta en kirjoita. Mutta sua varten kirjoitan nyt. Saatte te muutkin lukea, jos vielä täällä käytte.Kevään viimeiset viikot meni päivät opettaessa ja illat toisissa hommissa. Kesän olen hoitanut kasvatustieteen opintoja alta pois, käynyt yksissä hautajaisissa, kerran Kuopiossa päiväretkellä, kerran uimassa ja Lintsillä nauttimassa iltahupirannekkeen. Töitä oon tehnyt ihan helvetisti, yhtään viikonloppua ei koko kesänä ollut vapaana. Liikuntaa oon harrastanut enemmän kuin aikoihin, pääasiassa fillaroiden työmatkat ja löytänyt lähialueelta kivoja lenkkejä. Pakastanut 15kg mansikoita, kärsinyt ikkunaremontista ja pysynyt kaukana baareista. Tylsää ja tavallista, vitun kiireistä, stressaavaa ja epänautinnollista. Kesä, jota odotetaan kuukausikaupalla, on taas ohi ja käteen ei jäänyt juuri mitään. Toisaalta, sen ei pitäisi haitata, koska parin viikon päästä olen lomalla. Suuntaan Aasiaan ja Australiaan viideksi viikoksi ja koitan nollata nupin. Pusken sen jälkeen kandin vikat opintopinnat kasaan ja hoidan maisteriopinnot graduvaiheeseen. Teen töitä taas hulluna, jotta saan matkan jälkeen budjetin taas balanssiin. Ja odotan seuraavaa kesää ja lomaa. There's more to life than increasing its speed. - Mahatma Gandhi Tuon äärelle täytyy pysähtyä taas, kun tää helvetillinen työputki ja puurtaminen on ohi. Joskus vielä elän nyt, en sitku. Kunhan noi opinnot, kunhan tää kroppa, kunhan terveys, ystävät, oma itse. Kunhan minä. Sitku. Joskus. Leppis purki "ei panna"-sopimuksen muutaman kännipuhelun ja sitä seuranneen tekstailun jälkeen. Itse passiivisempana osapuolena en pannut hanttiin. Kävin kiksauttamassa sitä puoltoista viikkoa sitten, sittemmin ei olla oltukaan yhteydessä. Pelkäsin kuuppani hajoavan, mutta jälkikäteen fiilis olikin melko tyhjä, enkä tuntenut mitään. Sellaista kahden ihmisen hätäistä masturbointia toisella. Oliko se nyt sitten sen arvoista? En osaa sanoa. Katotaan kuuluuko siitä, ite en ajatellut olla yhteyksissä ainakaan toistaiseksi. Mitä mä sanon? "Kaduttaako?" Luulis, että vuoden tauon jälkeen sitä olis pystynyt parempaankin. Tavallaan haluaisinkin uusia sen, tehdä asiat oikein. Tavallaan haluan jättää kaiken sikseen, olla repimättä haavoja auki, olla satuttamatta itseäni. En halua rakastua uudelleen ja olla saamatta toista kertaa sitä, mitä joskus halusin eniten. Miljoona asiaa tehtävänä vielä ennen reissua. Hoidettava putkiremppa-asiat vuokrakämppään, vuokralainen pariksi kuukaudeksi, oma kämppä kondikseen, opinnot valmiuteen ja kaikkea pientä ja mukavaa aikaavievää, mutta ah, niin vähän kiinnostavaa. Kai mä selviän, ainahan mä. 23:45 # |
|
|
|
|
