Yet Another Diary.. |
||
Kun elämä ei aina menekään ihan kuin sen kuvitteli. |
||
21.10.07Eilen illalla tuunailin vähän soittoääniä kännykkään ja tuli kuunneltua kaikkea koneen syövereistä. Cranberries, Radiohead, Pearl Jam, Stone Temple Pilots, Creed.. Niin monta muistoa, huonoja ja hyviä. Mulla olis muutama sana sanottavana eräälle, joka vuosien takaakin vielä palaa ruikuttamaan perääni, kännissä pyytämään anteeksi pahoja tekojaan ja tunnustamaan rakkauttaan.Kuka sinä olet minulle kertomaan, mitä saisin tehdä ja mitä en. Kahleesi kuristaa.. Kuka minä olen sinulle vastaamaan, kun oma elämäs on pelkkää harhaa. Valheesi satuttaa. Sun on pakko irroittaa! Vaihdoin samalla myös Leppiksen soittoäänen puhelimesta, se juttu on nyt vihdoin ohi ihan kokonaan. Siivosin viestit, poistin turhia numeroita. Puhdas puhelin, puhdas alku - mille? Ihan sama, nyt on hyvä olla. Näin tän kuuluu mennä. I will never know myself until I do this on my own. And I will never feel anything else, until my wounds are healed. I will never be anything till I break away from me. I will break away, I'll find myself today. Serkun synttärit. Saa nähdä jaksanko työvuoron jälkeen vielä lähteä ajelemaan sinne landelle. Saikku ohi, olo on ihan suht hyvä. Väsyttää toki, en tajua miten voi vieläkin. 11:12 # |
|
|
|
|
