Yet Another Diary.. |
||
Kun elämä ei aina menekään ihan kuin sen kuvitteli. |
||
27.12.06Niin kovin usein olen viime kuukausina ja viikkoina itkenyt väsymystäni, masennustani, tyhjää oloani, stressiä, yksinäisyyttä ja ties mitä. Tällä hetkellä tuntuu, ettei elämä kauniimmin voisi olla. Tekee mieli tirauttaa pari kyyneltä ihan sen kunniaksi.Heräsin eilen täydellisen rentoutuneena pitkien yöunien jälkeen. Heitin pyykin- ja astianpesukoneet päälle, kävin suihkussa ja lähdin äipän kanssa kävelylle. Käytiin kummitädin ja poikainsa luona kahvittelemassa ja höpöttelemässä. Köpöteltiin takaisin tänne ja ripustettuani pyykit, nappasin yökamoja mukaan ja lähdin Tanyan luo. Matkalla stadiin Jessi soitti ja lähdettiin kolmisin syömään. Jälkikäteen mentiin vielä Jessin ja kämppistensä luo jälkkärikahville ja leikkimään jääkaappirunousmagneeteilla. Oli ihanaa, rentouttavaa ja mukavaa. Ystävät <3 Jossain välissä Leppikseltä oli tullut yökutsu, joten heitettyäni Tanyan kotiin suuntasin sinne. Meillä oli aivan liian kivaa taas yhdessä ja kotiuduinkin vasta pari tuntia sitten. Soittelin Wagnerille ja sen jälkeen oon vaan ollut. Tää rentoutuminen, nukkuminen ja kavereiden näkeminen ilman kiirettä on tullut todella tarpeeseen. Ihana joulu, ihana loma, ihana elämä. Mitäpä sitä ihminen taas tällä hetkellä muuta kaipaisi? Niin, no ehkä vähän kivoja juttusia alennusmyynneistä.. 17:00 # |
|
|
|
|
