Yet Another Diary.. |
||
Kun elämä ei aina menekään ihan kuin sen kuvitteli. |
||
17.9.06Päivän ensimmäinen kompastuskivi on ohi: kaverin puhelu. Toinen iskee päälle näinä hetkinä: aamupalan jälkeinen, yleisesti päivän ensimmäinen. Neljätoista ja puoli tuntia polttamatta. Lopetin töissä yöllä, eikä niksupurkkaakaan mennyt kuin yksi, vaikka työvuoro tuntui jatkuvan ikuisuuden. Tein tietysti aloittelijan virheen ja lähdin jauhamaan purkkaa kuin jääkiekkojoukkueen valmentaja. Oksennus oli lähellä. Joskus kannattaisi lukea ne ohjeet ensin..Eletään toivossa, että tämä nyt olisi se vihoviimeinen kerta. Ensimmäistä kertaa geimeissä on mukana myös kyseinen nikotiininkorvaushoito, kun niitä niin näppärästi lähikaupan kassalla myydään turhien lehtien yläpuolella. Särkee päätä, mut se on kyl varmaan ihan vaan lihas- ja hammasperäistä. Pitäis päästä sinne hierojalle ja hammaslääkäriin. Kukahan varais ajan ja veis mut sinne? Varmaan se sama ihminen, joka soittais mun puolesta verovirastoon ja tilais mulle uuden verokortin. Sen saman, joka piti tilata jo kesällä. Ihmeen pirteä olo yövuoron jälkeen. Vaikka en mä ajatellut mitään tärkeetä tänään tehdä. Lintsille ois kiva mennä käymään, mutta jäänee ajatuksen tasolle. 16:43 # |
|
|
|
|
