Yet Another Diary.. |
||
Kun elämä ei aina menekään ihan kuin sen kuvitteli. |
||
22.8.06Nää on taas näitä hetkiä.. Täytyy lopettaa päiväunien nukkuminen, se näköjään korreloi suoraan vallitsevaan fiilikseen. Paskalta tuntuu, vaikkei pitäis olla mitään syytä. Minä, jos kuka, olen aina ensimmäisenä toitottamassa kuinka elämää pitää elää nyt eikä odottaa jotain, jossain, joskus. Silti tää tänhetkinen tuntuu just siltä paremman odottamiselta.Välivaihe elämässä. Työpaikka, jota oikeasti vihaan. Opiskelut, jotka haluaisin saattaa päätökseen mahdollisimman pian. Tapa haalia vastuuta ja tekemistä, kun en muka osaa vain olla. Saamattomuus omien asioiden suhteen. Milloin viimeksi kävin salilla? Oon sitä paitsi kaks viikkoa syönyt jotain poikamiesravintoa, vaikka tiedän kuinka paskaa se tekee mun kropalle. Elimistö protestoi, juoksen vessassa, nukun miten sattuu. Oravanpyörä. Näinä hetkinä tulee aina äitiä ikävä. Vaikka aina pitää sillekin todistella, kuinka kaikki on hyvin, pärjään. Voisko tän pistää menkkojen piikkiin? Mikä musta tulee isona? Mihin mä päädyn? En jaksais enää odottaa. 00:11 # |
|
|
|
|
