Yet Another Diary.. |
||
Kun elämä ei aina menekään ihan kuin sen kuvitteli. |
||
23.7.06Olisipa ollut mukava päästä raportoimaan Prahan reissusta heti seuraavana päivänä, mutta tosiaan tämä pari vuotta vanha kone sanoin niu ja päätti olla enää käynnistymättä. Perjantaina mentiin koneen kanssa veljen luo ja tapeltiin aikamme. Kovalevyä ei päässyt lukemaan broidin koneelta, vaan paska mukavasti ilmoitti, että SALETISTI_HOT-laitteen user-tiedostojen käyttö on estetty. Muutama tunti meni ennen kuin päästiin fileisiin kiinni. Sitten vain käsipelikopiointia ja täyspitkän työpäivän jälkeen oli suurin osa kamoista tallessa. Itse lähdin yövuoroon ja broidi jäi asentelemaan koneeseen käyttöjärjestelmiä ja tuikitarpeellisia ohjelmia. Lauantaina sitten siirrettiin vanhat filekset koneeseen ja niu! Taas toimii. Firefoksin bookmarksit katosivat, mutta ehkäpä siellä ei ollut mitään niin kovin tärkeää. Toivottavasti.![]() Mutta Praha! Praha teki jotain, mitä en ollut odottanut. Praha osoitti tyytymättömyyteni elämääni. Praha muistutti mitä olen kaivannut. Praha herätti henkiin matkustajan, kokijan, elämästä nauttijan. Kuten niin usein aiemminkin ulkomailla oleskellessani, tein päätöksiä elämäni suhteen. Tärkeimmän niistä pistin toimeen heti Suomeen saavuttuani. Uusi työpaikka on löydettävä mitä pikimmin. En voi jatkaa enää paikassa, joka syö sisintäni kuin mato kaneliomenaa. Edessä lisää työhakemusten kirjoittelua, soittelua, toivottavasti haastatteluja. Jotain muuta on nyt opiskelun tueksi keksittävä. Praha oli kuuma ja kostea. Töykeä asiakaspalvelun kehitysmaa. "Service not included" luki kuiteissa. Ah, niin totta. Ole hyvän ja kiitoksen voi kuitata ynähtämällä, puhahtamalla tai vain ignoroimalla kohteen. Prahan yöt sykkivät elämää ja ihmisiä. Oli niin lämmin, että pikkuhamosessa tarkeni hyvin. Niin pimeä, että voi sulkeutua yön sisään. Niin täynnä erilaisia kieliä, että halusi vain jäädä paikalleen kuuntelemaan pätkiä keskusteluista. Nauttia olostaan tässä ja nyt. Ja niin me perkele vieköön kyllä teimmekin! Praha itsessään oli paikkana ihan ookoo. Symbolisesti se oli kuitenkin niin paljon enemmän. Loma oli ihana, emmekä olisi halunneet sen loppuvan. Saimme myös ikioman Praha-tarinamme, sen, jossa rakkaus löytyy ja katoaa. Tässä tapauksessa kyse ei ollut romanttisesta rakkaudesta, vaan pikemminkin sielujen sympatiasta. Nyt pitäisi vain löytää nuo yöhön jättämämme sielut, ystävät maailmalta. 18:00 # |
|
|
|