Yet Another Diary.. |
||
Kun elämä ei aina menekään ihan kuin sen kuvitteli. |
||
5.6.06Huomenta. Tuli tehtyä viikonloppuna vähän töitä taas. Koska sitä sitten rikastuisi? Väsyttää ja on aika jyrätty olo. Nukkumaan en tietenkään päässyt ajoissa, kun oli tuo helluntaideitti, johon piti keskittyä.On muuten tosiaan seis-olo. Heräsin ekan kerran, kun T soitti. En jaksanut vastata. En jaksa puhua sen kanssa joka päivä. Ei voi olla yhtäkkiä niin paljon asiaa, ei vaan voi! Nousin kuitenkin ylös vasta hetki sitten. Pakosta. Pitää ehtiä Meikkuun ennen kahta, labrakontrollit. Olo on hyvä, vaikkei se ole ollut sitä ihan koko aikaa. Lääkäri ei soita, jos arvot on kohdallaan. Saisi soittaa, kun pitäisi tuo yksi lääke heivata enkä oikein muista heivaamisohjeita. Oliko se nyt tässä kuussa vai mitä hittoa. Tänään alkoi kuuluisasti taas se uusi vaihe elämässä. Luin duunissa artikkelin yhdestä perheestä ja silloin taas kerran naksahti omassa päässä palaset kohdalleen. Olen niin hyvä tekemään päätöksiä. Vielä kun oppisi pitämään niistä kiinni. Otan kuukauden testijakson, sitten arvioin tilanteen ja katson toisen kuukauden. Jos ei vielä siinäkään vaiheessa ala onnistumaan, niin pitää yrittää vain kovemmin. Ei tästä muuten mitään tule, kun ei näinkään ole hyvä. Mainitsinko jo, että ajatus seisoo? Pää tuntuu sumuiselta lyijyltä. Voiko lyijy olla sumuista, kysyn vaan. Tällä viikolla en sitten lue Jarkkoa. Paha maku suussa. Nälkä. Pitäis, en jaksais, pakkohan kohta on. Ulkona liian lämmintä. Ääh, kesä. Taidan sittenki mennä autolla. Stream of consciousness. 11:38 # |
|
|
|
|
