Yet Another Diary.. |
||
Kun elämä ei aina menekään ihan kuin sen kuvitteli. |
||
2.4.06Elämäni Koona.Avainsana näille sivuille päätymiseen on ollut viimepäivinä hääkutsujen teksti(t). Aiheesta pitikin polkata jo pari päivää sitten. Surffailin nettiä puolihuolimattomasti etsiskellen seuraleikkejä kesäleiriä varten. Meillä on eräs teemapäivä, johon pitäisi löytää jotain uutta, vanhaa, sinistä.. eiku. Siis jotain historiaa seuraleikeistä ja vanhoja seuraleikkejä. Suurin osa hakutuloksista vei kuitenkin johonkin naimisiinmenosivuille ja hääfoorumeille. "Hey, pitääx hääkarkit olla pussissa vai rasiassa???" "Millasii seuraleikkei teijän häis on ollu, onx hyvii ideoit?!" "Meidän häissä ei ainakaan nolata vieraita millään typerillä leikeillä." "Tsiisus kun mua jännittää, häihin on enää 8 kuukautta!!" Voi elämän kevät. Mikä noilla naisilla pimahtaa päässä? Seuraavana päivänä poikkesin Sinooperiin helmiostoksille. "Meillä on täällä näitä ylimääräisiä lehtiä, laitetaan kaupan päälle yksi. Olepa hyvä." Vilkaisin lehteä kävellessäni ulos kaupasta, sattui olemaan nimeltään TEHDÄÄN HÄÄT. Mitä helvettiä? Vittuiletteko te? Kun Koon elämästä kertovaa elokuvaa käsikirjoitettiin, ei loppuratkaisu ollut oikein selvillä, mutta hommaan lähdettiin silti. "Se tyttö vois tavata sen elämänsä miehen 18-vuotiaana ja se ois sit heti Match Made in Heaven." "Joo, ne tapais kesällä työpaikalla ja alkais heilastelemaan syksystä, hyvä idea!" Skenaario 1: Koo ja Hoo tapaavat työpaikalla, päätyvät samaan baariin (nyk. Onnela) erään työvuoron jälkeen Hoon kavereiden kanssa. Hoo ehdottaa pienessä sievässä seurustelua, mutta Koo antaa pakit. Viikon kuluttua Koo kuitenkin ottaa poikaan yhteyttä ja muutaman jo historiaan painuneen tapahtuman jälkeen alkaa seurustelu. Koo asuu tällöin Alppilassa yksiössä ja poika viettää paljon aikaansa siellä. Viikon kuluttua seurustelun alkamisesta Koo menettää neitsyytensä Hoon kapealla sängyllä Hoon äidin nukkuessa viereisessä huoneessa. Marraskuussa Koo ja Hoo muuttavat kaksioon Kontulaan, vain parin kuukauden yhdessäolon jälkeen. Uutena vuotena vaihdetaan kihlat. Hoo lähtee tammikuussa armeijaan ja Koo jää 19-vuotiaana sotaleskeksi. "Ei hei, tää on jo liian hyvää ollakseen totta. Lisätään vähän mutkia matkaan.." Koo ja Hoo suunnittelevat pienimuotoisia häitään ja parikymppisenä Koo käy Kätilöopistolla tutkimuksissa, kun lasta ei vain kuulu. Koo saa kuulla, että lastensaanti saattaa tuottaa ongelmia. Koo ja Hoo hommaavat koiran ja muuttavat isompaan asuntoon. "Jotain dramatiikkaa mukaan, hei!" Kolmen vuoden yhdessäolon jälkeen 21-vuotias Koo ilmoittaa Hoolle lähtevänsä ulkomaille. Asuntokin on jo irtisanottu. Hei hei, Hoo. "Löytäiskö se Koo sieltä ulkomailta sitten sen rakkautensa?" "Hyvä idea! Lisätään tarinaan kaukosuhde vahvistamaan luonnetta." Skenaario 2: Koo tapaa ulkomailla toisen Koon ja lempi leimahtaa. Viikonloput vietetään yhdessä, Koo2 kun asuu eri kaupungissa. Rakkaus on kiivasta ja räiskyvää, Koo pompottaa uutta miestään samaan tapaan kuin oli tottunut pompottamaan Hoota. Joskus nujakoidaan oikein kunnolla ja väännetään kättä asiasta kuin asiasta, ihan vain vääntämisen vuoksi. Kaikki kuitenkin kuitataan sillä, että on vain niin kovin ikävä toista jatkuvasti. Yhdentoista ulkomailla vietetyn kuukauden jälkeen Koot lähtevät Suomeen, toinen asumaan, toinen pariksi viikoksi lomailemaan. "Koska tää nyt muuttuu kaukosuhteeksi??" Koo matkustaa Koo2:n luokse aina kun mahdollista, kaikki lomat ja pidennetyt viikonloput vietetään yhdessä. Kaksi vuotta kestää onnea, kunnes Koo2 ilmoittaa, ettei kestä enää. Suunnitelmissa oli, että Koo muuttaa Koo2:n luo ulkomaille jossain vaiheessa, etsitään oma koti ja Koolle töitä. Kaikki kuitenkin kaatuu yhteisestä sopimuksesta, on niin vaikea elää vain parin kuukauden välein toistuvia viikonloppuja varten. Se ei silti estä haikailemaan toisen perään ja uusia yrityksiä ehdotellaan kummaltakin puolelta. "Noniin, mitäs Koo nyt tekee? Alkaisko se harrastaa irtosuhteita, sinkkuilisko ja löytäis itsensä vai mitä?" "Sekoitetaan pakka vielä kerran ja katsotaan miten Koo selviää herrasta numero kolme." Skenaario 3: 23-vuotiaana Koon perhe lähtee Eurooppaa kiertämään. Samalla haetaan Koon kamat Koo2:n luota, olihan suhde päättynyt jo muutamaa kuukautta aiemmin. Tällä reissulla Koo tapaa sitten Jiin. Saman Jiin, jota tituleerattiin YAD:n alkuaikoina puolisoksi, sittemmin paskikseksi ja nykyään vain eksäksi. Koo on vihdoin valmis aikuiseen suhteeseen, jossa molemmat ovat tasa-arvoisia ja kunnioittavat puolisoaan. "Kuulostaa hyvältä. Koo ja Jii saattavat jopa päätyä naimisiin!" Jiillä ei kuitenkaan ole moiset mielessä, vaan hän elää orastavaa kolmenkympin kriisiään ja puuhailee tahollaan asioita, joita Koolle ei kerrota. Koo ja Jii muuttavat yhteen vain parin kuukauden seurustelun jälkeen. Suhde on myrskyisää, täynnä salaisuuksia Jiin puolelta. Koo ei ymmärrä, miten häntä vanhempi Jii voi olla monissa asioissa niin lapsellinen ja kypsymätön. Pari muuttaa kuitenkin isompaan, Jiin isän omistamaan asuntoon. Tässä vaiheessa Koon olisi pitänyt ymmärtää muuttaa eri osoitteeseen, suhdekin oli vasta alle vuoden vanha. Uudessa asunnossa elämän pitäisi kukoistaa, mutta Koo saa tietää Jiin puuhailevan ällöttävyyksiä selkänsä takana. Tuona kesänä Koon rakkaus Jiitä kohtaan kuolee, mutta Koo vain jatkaa asumistaan samassa osoitteessa. Ystävänpäivänä, puolitoista vuotta suhteen alkamisesta, Koo saa tarpeekseen ja muuttaa pois. Ei tullut Koosta Jiinkään vaimoa. "Mites nämä muut, tulevat miehet Koon elämässä? Eikö niistäkään ole aviomiehiksi?" "Ei, ei taida olla." "Entäs ne lyhyet suhteet tuolla välissä, eikö Koo kuitenkin haikailisi sellaisen perään?" "Ehei. Koon pitää saada nyt olla yksin." "Miten tarina sitten jatkuu???" "Mietitään sitä. Mä jään kyllä nyt ainakin äitiyslomalle ja toi toinen käsikirjoittaja on vuorotteluvapaalla. Laitetaan Koon tarina hetkeksi hyllylle." "Mut.. mutta.." "Elämä on." Niin. Mun elämä. Ei, en ole katkera, en kateellinen, en haikaile menneeseen. En olisi tässä, jos tuota kaikkea ei olisi tapahtunut. Otsassani ei lue, että TAHDON MIEHEN JA NAIMISIIN. Häät on kivoja juhlia ja toivon, että joku sellaiset järjestäisikin lähiaikoina ja pääsisi vieraaksi, syömään herkkuja ja juomaan viunaa. En todellakaan kaipaa ahdistusta, jota kokisin omien häiden järjestämisestä. Tässä yks päivä mietin, että jos joskus alkaisin taas seurustelemaan, haluaisin suhteen olevan yhtä helppo kuin suhteeni Setään. Olisi toista ikävä silloin tällöin, nähtäisiin kun molemmille sopii ja tietysti yritettäisiin järjestää yhteistä aikaa. Tehtäisiin asioita yhdessä, naurettaisiin, tykättäisiin. Ilman minkäänlaista painetta. Ilman, että pitäisi miettiä asutaanko Espoossa vai Vantaalla, laitetaanko lapset päivähoitoon vai jääkö toinen kotiin, onko häät isot vai pienet, kirkossa vai maistraatissa. Ilman ympäristön vihjailuja, odotuksia. Saisi vain olla ja antaa ajan johdattaa. En ole valmis luopumaan omasta vapaudestani ihan kenen tahansa takia. Näin on hyvä, nyt, tässä. Katsotaan, mitä käsikirjoittajat saavat aikaiseksi, kun joskus palaavat töihin. 14:17 # |
|
|
|
|
