Yet Another Diary.. |
||
Kun elämä ei aina menekään ihan kuin sen kuvitteli. |
||
21.2.06 Hiddo. Kiva hedädä dedä aevan dukodda ja kudkku kipeedä. Juuri kun luulin, että selvisin edellisestä flunssanalusta säikähdyksellä! En hemmetti vieköön suostu sortumaan flunssanpoikasen alla. Kun vielä tietää, että valkosolujeni määrä alkaa olla minimissään, ei flunssalle loppua näkyisi. Täytyy vetää nappeja taas kaksin käsin ja toivoa, että saan selätettyä tämän heti alkumetreillä. Ja mitä huijausta! Söin eilen appelsiinin! Eikö C-vitamiinin pitäisi pitää lunssat loitolla, häh? En ole ikinä kuorinut appelsiineja, koska en osaa, mutta eilen päätin korkata ensimmäiseni, eikä se ollutkaan vaikeaa. Äipälle en kyllä aio kertoa uudesta taidostani, saa edelleen hemmotella esikoistaan kuorimalla ja viipaloimalla oranssit auringot suoraan lautaselle. Nam-nam. Perjantaina käytiin Sedän kanssa keskustelua meidän suhteen suunnasta. Mietittiin vaihtoehtoa, jossa kääntäisimme kurssia enemmän Kaveri-rannikon suuntaan. Toisaalta Intohimon pyörremyrsky vetää lauttaa väkisinkin luokseen ja "pelkkä" kaveruus tuntuu molemmista hirveältä haaskaukselta. En ole tottunut, että tarvitsisi etukäteen sopia ja suunnitella miten joku ihmissuhde kehittyy. Tällä suhteella ei kuitenkaan ole mitään lopullista kurssia, sillä vaikka Setä joskus eroaisikin, ei olisi mitenkään taattua, että olisimme yhdessä. Enkä halua nelikymppisenä katsella elämääni taakse päin ja katua kuinka odotin vuosikausia jotain, mitä ei tapahtunutkaan. Tällä asialla on niin monta puolta, joista vahvin on tunteet. Olisi niin sääli heittää kaikki pois ja olla "vain" kavereita. Aika tulee jatkossa olemaan enemmän kortilla kuin tähän asti, joten kaveruuden ylläpitäminen saattaisi olla vaikeaa. Jos vain voisimme sopia, että välillämme on side, jonka emme koskaan halua katkeavan.. En halua menettää sitä yhteyttä ja ystävyyttä, joka meillä nyt on. Aika aina tekee tehtävänsä, mutta en halua että meille käy niin. En helvetti halua. Olen joutunut miettimään semmoisiakin, että jos tulisi joku kollinroikale vastaan, jonka kanssa ehkä haluaisin katsoa seuraavankin mutkan, niin mites mun ja Sedän suhde tähän suhtautuu. Alussa Setä tietysti merkitsisi enemmän kuin tämä toinen rotjake, mutta jossain vaiheessa punnukset voisivat kääntyä. Jos Sedän ja mun seksisuhde jatkuisi ja sattuisinkin myöhemmin päätymään johonkin vakavampaan tämän oletetun miekkosen kanssa, en tykkäisi tilanteesta ollenkaan. "Ainiinjoo, mun on pitänyt kertoa sulle hanibani yks juttu. Silloin alussa, kun ei oltu vakavissaan, niin kävin sitä mun "kaveria" aina välillä paneskelemassa. Eikä me aina oltu hiihtelemässä tai pyöräilemässä, vaikka niin sanoinkin. Mutta nyt sä merkkaat mulle jo niin paljon, etten oo semmosta enää tehnyt, enkä enää tee. Joten mitä jos annettais menneiden olla ja jatkettais tästä, oisko heinäkuu hyvä ajankohta hääpäivälle?" Sou not. En aio rakentaa minkäänmoista parisuhdetta ihmisen kanssa, jota olen alussa pettänyt (tai toisinpäin). No, jätettiin kaveriajatukset hautumaan. Tällä hetkellä moista roikaletta ei ole näköpiirissä, mutta hyvä oli spekuloida asialla etukäteen. Hyppy pelkäksi kaveriksi voisi olla vaikeaa, ei saisi enää hanitella ja kullitella, eikä vihjailla. Yksikin kaksimielinen lausahdus ja merkitsevä katse voisi tuhota kaiken. Niin monta kertaa ollaan sovittu, että tänään ei hei muuten sitten panna, ei todellakaan muuten ehditä töihin, niin että et ala sit mitään lämppäilemään. Ja kappas keppas, töihin kauheella kiireellä tukat (ja ties mikä muu vielä) pystyssä. Että semmoisia tänään. Pakko kyllä sen verran myöntää, että jossain ajatusten takamailla on käynyt kummittelemassa eräs talonrakentaja-hiihtäjäpoika. Mitään ei ole tapahtunut, kaikki on vielä niin vähäpätöistä, etten ole yhtään sanaa ääneen lausunut, en Sedälle, en W:lle, en itselleni. Ehkä se kuitenkin antoi kipinän käydä kyseinen keskustelu Sedän kanssa, sillä jonain päivänä tilanne voi olla edessä. Ja jos tämä pojankutkale deiteille asti ehtisi ja jotain jatkoa kaipailisi, kertoisin heti, että mulla on nyt vähän epäselvä ihmissuhde kesken ja pistäisin Sedän seksitauolle. Mielestäni se on reilua kaikille. Mutta turha jossitella valovuosien päässä olevia juttuja, hemmetti soikoon! Löysin sen hiivatin messulipun, nyt päästään Sedän tai Wagnerin kanssa kuntomessuille, kivakiva. Kova muuttovimmakin vaivaisi, mutta katseltuani asuntojen hintoja, päätin, että tulee halvemmaksi remontoida tätä omaa. Tosin, remppa on tehty kaksi vuotta sitten, joten hirveästi ei ole rempattavaa, mutta kylppärin haluaisin kokonaan uusiksi. Näen silmissäni valkoista kaappia ja tummaa pöytälevyä ja upotettuja spotteja. Vahingossa silmiin osui Bauhausin mainoksesta kauniit laatatkin. Hinta-arvio on sen verran huima, että en ehkä pysty kustantamaan moista aivan heti nyt tulojen pudottua. Äipältä voisi tietysti ottaa ikuista lainaa, vaan ehkä odottelen. Elämä ilman kylppäriä ei ole huisin kivaa, joten mietiskelen rauhassa. Josko kesällä sitten tai jotain. Kunhan W palaa lasketteluremuamisiltaan Suomeen, on pakko käydä katsastamassa Helsingin yöelämän tilanne. Tahtoo kovasti! 10:56 # |
|
|
|
|
