Yet Another Diary.. |
||
Kun elämä ei aina menekään ihan kuin sen kuvitteli. |
||
16.12.05Vii-mei-nen ru-tis-tus*. Tämä päivä vielä, enää 8 tuntia. Tentti ja esseen palautus. Vielä muutama hikipisara, muutama puristettu lauserakenne, kourallinen sanoja. Give me strenght. Give me power. Give me popmusic and fast cars.Kunhan pääsen tentistä kuudelta, tulen kotiin ja kaadun suoraan sänkyyn. Nukun kymmeneen asti ja sitten alankin valmistautua töihin yövuoroon. Onpa ollut ihanaa, kun ei ole tarvinnut sielläkään moneen päivään olla. Tämä viikko on loppuen lopuksi rankkuudestaan huolimatta ollut ihan kiva viikko, johon on kuulunut kahdet pikkujoulutkin. Luistelua, hyvää siideriä ja meksikolaista ruokaa keskiviikkona ja laululeikkejä, joulupuuroa ja pieniä lapsia eilen. Mutta nyt esseen viimeistelyä ja liikaa tupakkaa. 8 tuntia, 4x2, 6+2. Pian se on ohi, nyt on vaan rutistettava loppuun asti. --- *Tiesittekö muuten, että koululaiset eivät enää osaa tavuttaa? Lukemaan opetetaan nykyään ääntämällä, eikä enää tavuja taputtamalla. Weird, says moi. 09:55 # |
|
|
|
|
