Yet Another Diary.. |
||
Kun elämä ei aina menekään ihan kuin sen kuvitteli. |
||
1.3.05Pääsin sairaalaan minäkin. Sunnuntain ja maanantain välisenä yönä vatsakivut olivat todella kovia, mutta lähdin kuitenkin töihin aamulla. Kahden tunnin palaverissa kärvistelyn jälkeen en enää pystynyt seisomaan tai olemaan missään järkevässä asennossa. Meilahti kutsui. Onneksi sain heti vuodepaikan.Enimmäkseen vain nukuin ja pötköttelin ja vasta neljältä kävi lääkäri. Sitten kävinkin parin tunnin välein eri tutkimuksissa ja lopulta puolenyön aikaan oli selvää, etten enää kotiutuisi samana päivänä. Onneksi äiti pääsi hakemaan auton pois ja tuomaan parit tarvikkeet. Harmitti kovasti, koska hauvapotilaskin oli saatu kotiin ja halusin nähdä missä kunnossa se on. Tänään sitten pääsin pois 24 tunnin sairaalareissun jälkeen. Pari viikkoa taas sairaslomaa. En tiedä kuinka kehtaan töihin ilmoittaa.. Ääh. Täällä nyt sitten sairastamme yhdessä, me arpimasut. Jälleennäkeminen oli ihana märkä ja pötköteltiin hetki vierekkäin eteisen lattialla, jahka olin saanut inhottavan lampunvarjostimen viriteltyä pois raukan päästä. Tälläistäkö elämä on eläkkeellä? Vanha nainen ja vanha koira sairastavat yhdessä, elämä on hiljaista ja verkkaista, apteekkikäynnit lähes viikottaisia, ainoa vieras on lähisukulainen, joka käy viemässä roskat ja soittaa kerran päivässä. Yyh, ei tunnu houkuttelevalta ajatukselta. Kyllähän tätä aikansa, mutta mielummin olisin terve. 17:15 # |
|
|
|
|
