Yet Another Diary.. |
||
Kun elämä ei aina menekään ihan kuin sen kuvitteli. |
||
30.9.04Sairaslomalla on tylsää. Tiistaina nautin olostani ja makasin koko päivän pehmeiden peittojen ja tyynyjen keskellä pienessä pesässäni, luin, söin ja vastaanotin kivoja tekstareita. Välillä nukahdin hetkeksi ja sitten jatkoin lukemista ja taas vain lepäsin. Tiistaina hymyilin ja huokailin paljon.. Keskiviikkona meinasinkin sitten jo tulla hulluksi ja tänään olen suorastaan hyppinyt seinille. Aika kuluu liian hitaasti, kun ei voi tehdä mitään fiksua!Yritän tässä pikkuhiljaa saada aikaiseksi sataa ja yhtä harrastusasiaa, voimieni puitteissa. Tukea on ilmeisesti turha odottaa muilta, niin vaisua on tuo käsien ojentelu ollut viime kuukausina. Huomenna käyn molemmilla työpaikoilla viemässä sairaslomatodistukset. Samalla voisi ottaa vähän paperitöitä kotiin ja koittaa ensi viikolla jaksaa niitä. Kumma miten poikki olen ollut viime aikoina ja silti tämä sairasloma ei tunnu "lomalta". Univelat oon sentään saanut nukuttua pois, mutta muuten vaan tunnen oloni luhistuneeksi luuseriksi, en voimia kerääväksi voittajaksi. No, enköhän vahvistu päivä päivältä. Lääkkeet ainakin vaikuttavat loistavasti, eikä sivuvaikutuksiakaan ole niin paljon kuin viimeksi. Huvitti, kun huomasin potilaskansiossani merkinnän "XXX-lääkkeestä depressiota, ei saa määrätä kuin erityistapauksessa", en ollutkaan tulkinnut niitä oireita tuommoisiksi. Nyt voisin heittäytyä taas tuonne sängynpohjalle Supernaturalistin seuraan. Fantasia on aika buenoa luettavaa tässä kuosissa, muuta ei kai jaksaisikaan. 23:17 # |
|
|
|
|
