-
Yet Another Diary.. |
||
Kun elämä ei aina menekään ihan kuin sen kuvitteli. |
||
17.8.04Oijoi, kun on taas päivittäminen viivästynyt. No, sille on syynsä. Aloitetaan vaikka perjantaista. Puhelin soi neljän pintaan, kun pomo soitti. Mulla on siis työpaikka ja aivan mieletön sellainen. Itseasiassa lomailen vielä tän viikon ja teen sitten tunnit sisään syksyn aikana. Ja palkka maksetaan 1.8. alkaen. Pomon ehdotus vielä.. Nyt saa olla kateellinen! Noh, deitit. Jos edelliset kerran oli aivan loistavat, niin millä todennäköisyydellä sama toistuu? Aivan. Ei millään. Deittini oli 195cm pitkä, jolta puuttui etuhampaat, jolla oli kuhmuiset/kuoppaiset/röpelöiset & erittäin oksettavat kynnet, joka oli lyönyt kaverinsa kanssa vetoa, ettei saisi leikata hiuksiaan loppuvuonna, paitsi ajella sivuilta, joka meinasi sytyttää lähibaarin palamaan ja jonka nähdessäni meinasin juosta karkuun. Deitit from hell siis. Laitoin Eekalle viestin mennessäni tupakkaa ostamaan, että karkaan kohta paikalta. (Harkitsin tosissani, että olisin kiertänyt talon ja juossut suoraan kotiin ja jättänyt deitin sinne parkkipaikalle autoonsa ihmettelemään..) Ei mennyt kauaakaan, kun Tanya jo soitti:"Sulla on kuulemma vitun hirvee deitti, mä pelastan! Keksi jotain!" Kotiin päästessäni vannoin, etten ikinä-koskaan-milloinkaan enää mene sokkodeiteille. Nyt mun pitää vaan muuttaa Mexicoon, että pääsen siitä eroon. Helppoa. Tietysti olin ihan hysteerinen tuon kauhukokemuksen jälkeen, joten mua ei ollut vaikea ylipuhua bilettämään. Mentiin ensin Helin kanssa muutamalle Memphisiin, josta sitten suunnattiin Baarikärpäseen isommalla porukalla. Tästä lähtien aion olla kiltti tyttö. Nyt nimittäin tiedän mikä on taivas. Kärpäseen maksaa 7 euroa sisään, mutta maksaisin sen koska vain. 7th Heaven. Ikinä en ole missään nähnyt niin paljon hyvännäköisiä kundeja. Multa oli kuulemma pysähtynyt tuoppi puolitiehen matkalla huulille jäädessäni tuijottamaan jotain komistusta tanssilattialla. Marvellous, brilliant! Mieletön paikka, upeita miehiä.. Rrrrrraaauuu! Jatkot tietysti Vallilassa ja kotiin ja nukkumaan aamukasilta. Darra oli jo pahasti ehtinyt hiipimään päälle, joten potemista riitti sitten lauantai-iltaan asti. Lauantaina meidän oli tarkoitus vetää kalsarikännit Eekan ja Tanyan kanssa, mutta se tilaisuus oli pakko siirtää. Samoin olisi ollut deitit Helin ja kahden irkun kanssa. Pakko oli nekin skipata. Luulin oikeasti kuolevani, niin huono olo mulla oli. Jopa Magic 8-ball vittuili. Mä: Loppuuko tää krapula ikinä? Magic 8-ball: NOT NOW. No shit?! Vielä sunnuntainakin olin hieman puolikuntoinen. Oikea krapuloiden kuningas, elämäni pahin ever. Mutta oli se toisaalta sen arvoista. Isolla bileporukalla kivassa paikassa, aivan loistava ilta! Ja mielettömiä ihmisiä! Ja mainitsinko jo ne miehet...? Ahhh.. Viikonloppu sai loistavan päätöksensä, kun sain sanottua kämppikselle, että haluan sen tosiaan muuttavan pois. Valtakunnassa siis kaikki hyvin, I'm going to be allright.. :) 01:42 # |
|
|
|