Yet Another Diary.. |
||
Kun elämä ei aina menekään ihan kuin sen kuvitteli. |
||
4.7.04Okei, jos mä sitten kerron niistä deiteistä ja muustakin. Nyt kun tilanne on vähän selkiytynyt itsellekin, voi katsahtaa hieman menneeseen viikkoon.Viime torstaina siis suuntasin Simoneen tavatakseni tämän sedän, jonka kanssa olin mailaillut pari kertaa ihan jotain höpöhöpöä. Hirveästi ei siis kummallakaan ollut toisesta tietoa etukäteen. Tavattiin 18.30 ja mulla oli jotenkin tosi plääh-olo etukäteen. Harmitti jo valmiiks, etten ollut hyvällä tuulella ja kaikki oli oikeestaan mennyt päin vittua sinä päivänä. Yhteenveto illasta voisi olla seuraavanlainen: - Musta tuntui koko ajan, että puhuin liikaa, keskeytin ja puhuin päälle ja innostuin koko ajan ja viitoin ja puhuin ja kerroin itestäni IHAN KAIKEN. - Join 3-5 lonkeroa, ei ihan tarkkaa muistikuvaa määrästä, sekä noin 3 litraa vettä. Pitihän mun mennä töihin vielä yöllä. - Parin lonkeron jälkeen en pystynyt aattelemaan muuta kuin, että "toi on ihana, toi on aivan sairaan ihana!!" Pari kaveria heitti tekstaria ja kyseli miten menee ja vastausviesti oli lähes aina toi sama.. *blush* - 4 tuntia vierähti huomaamatta ja sen jälkeen jatkettiin iltaa vielä puoli yhteen asti Prahassa ensin haettuamme mulle päänsärkylääkettä. Kotiinpäästyäni oksensin vatsahapot ja kaiken juomani nesteen välittömästi, nukuin 40 minuuttia ja lähdin töihin. Elämäni hirvein työyö. Jälkeenpäin kuulin, että mun puheliaisuus oli ollut pelkästään plussaa ja deittiemme aikana olinkin jo saanut kuulla sellaisia kohteliaisuuksia, joita en kaiketi ole kovin usein elämäni aikana kuullut, saati yhden ihmisen suusta.. Iih. Juhannusaatto vietettiin yhdessä, käytiin söpöilemässä Kaivarin jätskikiskalla, syömässä ja loikoiltiin mun megamahtavalla sohvalla. Siihen mahtuu just kaks ihmistä vierekkäin, jopa aika mukavasti. Juteltiin, pussailtiin ja katottiin leffaa. Megatylsää siis ehkä jonkun mielestä. Juhannuspäivänä hyvästelin miekkosen, joka lähti jatkamaan juhlistelua maalle. Kävin korjaamassa krapulaisia kavereita ja äitini turvaan, katoin leffoja, nukuin päiväunet, puhuin puhelimessa ja kävin istuksimassa Baben pihalla parin tunnin ajan illalla. Söpöjen tekstareiden lähettelyä puolin ja toisin ei toki sovi unohtaa.. Sunnuntaina koomattiin Eekan kanssa katsoen American Pie kakkosta, käytiin meidän mutsilla syömässä ja hienoisen säätämisen jälkeen herra X tuli jatkamaan mun halittelua siitä mihin perjantaina jäätiin. Tässä kuluneella viikolla koettiin tiistaina pienimuotoinen kriisi, kun mun ihastumis/sitoutumis/rakastumispaniikki pääsi valloilleen. Juteltiin mun fiiliksistä ja meistä ja sovittiin, että katotaan ihan rauhassa tilannetta. Keskiviikkona käytiin leffassa ja mua vitutti kauheesti sade, paska leffa ja muutenkin vähän vituiks menneet suunnitelmat. Olin siis taas "ei tästä kuitenkaan mitään tuu"-mietteissä. Eilen perjantaina käytiin sitten ajelemassa tuntitolkulla, kattomassa lentsikoita, syömässä ja pussailemassa ihan kauheesti. Mulla oli tositosi kivaa, vaikka alkuun olinkin taas väsynyt ja vittuuntunut. Tänään aamusta hanini lähti Bulgariaan viikoksi. Jotain suloisia viestejä se tossa lähetteli, joissa sanoi rakastuneensa muhun ja haluavansa mua ihan vitusti. HYYYY-VÄ. Oonkin tässä jo odottanut, että koska sitä seksiä saisi. Viikon päästä kämppis lähtee taas maaseutuilemaan, joten meillä on hanin kanssa aikaa naida toisiltamme aivot pihalle. JEEEHAA! Oikeesti mua pelottaa ja panikoittaa tää fiilis. Oon niin umpi-ihastunut/rakastunut ihmiseen, joka ei ole ollenkaan sellainen jollaista olisin itselleni kaavaillut. Mun miehenhän piti osata kokata ja hieroa, eikä se saanut olla kovin karvainen. No, mikään noista ei täyty hanin kohdalla, mutta kummallisinta siinä on se, ettei asia ollenkaan häiritse mua, ei yhtään. Se sanoikin mulle tossa, että mun pitäis kouluttaa siitä salonkikelpoinen. Noh, ehkä ilmoitan sen työväenopiston ruoanlaittokurssille.. Monet muut asiat taas klikkaa kohdalleen aivan täysin, se on esim. todella huomioiva ja yllätyksellinen, mikä on taas mulle tosi tärkeetä. Pelkään, että se on jopa liian kiltti, mutta en kuulemma saa sitä tossun alle millään. Hyvä niin, ei mikään vässykkä mun kanssa jaksaiskaan. Mutta siis näin, siinä lyhyt kuvaus kuluneesta viikosta hanitusmielessä. Voisin melkein veikata, että olen melkoisen lähellä seurustelua lähiaikoina. IIK. 00:58 # |
|
|
|
|
