Yet Another Diary.. |
||
Kun elämä ei aina menekään ihan kuin sen kuvitteli. |
||
23.5.04Vituttaa kuin pientä oravaa. Tai oikeastaan kuin lihavaa norsua aurinkorannalla bikineissä. Lukeminen on ollut hyvässä vauhdissa. Kirja on luettu kaks kertaa, toisella kerralla tehden muistiinpanoja, useita tunteja istuvassa asennossa päntäten. Saavutus. Hienoa. Excellent. Hyvä fiilis... Vaan ei. Hyvä fiilis oli kaiketi vielä eilen tai perjantaina, kun huusin puhelimeen "Vittu mä oon kone, mä oon oikeesti saatanan hyvä, mä pääsen sinne!!" Tällä hetkellä vaan vituttaa, vituttaa, vituttaa. Tekis mieli itkeä ja pari kyyneltä tuossa jo tirautinkin, kun yhtä viime vuoden kirjaa ei meinannut löytyä. Menin tyhmänä kattomaan valintakokeen osioita tarkemmin ja totesin, että mulla ei taida olla mitään saumaa. Kaksi osiota koostuu "tekstianalyyseistä", joista mulla ei ole hajuakaan. En tiedä miten tekstiä pitäisi analysoida. "Joo, must tuntuu et tää ruusu täs tekstis niinq kuvaa jotain rakkautt tai jotai?1" och samma på engelska. Tekstianalyyseja oon tehnyt joskus lukiossa, mut ne tehdään fiilispohjalta, ei johonkin faktaan (?) perustuen. Tosin, ei kai kukaan noista hakijoista oo tohon voinu mitenkään valmentaa itteensä, ne kun ei oo minkään kirjan pohjalta. Tai kai ne on voinu. En tiiä. En osaa sanoa. Vituttaa vaan. Itkettää, panikoittaa. GAAAAAAAAAAAAAAAAAH!! Jos en ole tiistaihin mennessä heittänyt veiviäni, tulen kaiketi raportoimaan pääsykokeiden jälkeisestä fiiliksestä. Ens viikonloppuna koomakännit sen kunniaks et kaikki on ohi. Duunit, harrastukset, pääsykokeet. Koko kesä köyhäillen, jipee. Shoot me now. 18:09 # |
|
|
|
|
