Yet Another Diary.. |
||
Kun elämä ei aina menekään ihan kuin sen kuvitteli. |
||
1.11.03Orastava päänsärky tuntuu ohimoilla. Olin eilen duunissa, mutta Kloonia ei näkynyt. Harmi, se missasi mun uuden ihanan tukan. Mä olin ihan valmistautunut keimailemaan sille ja duunin jälkeen oli tarkoitus muutenkin mennä yhdelle, ois voinut pyytää sitä mukaan. Tulin sitten käymään himassa ja lähdin baariin siiderin jälkeen. Tarjonta sopivista miehistä (ei-karvainen, suht pitkä, ei-häiriintynyt) oli melko heikkoa. Lähes kaikki ehdokkaat oli joko liian kännissä, liian naimisissa, liian kaljuja tai muuten vaan liian ei-sopivia. Muutama tunti ja drinksu siinä sitten kului ja tuttuun tapaan ilta päättyi +50vee miesten hätistelyyn kauemmas. Petiin pääsin joskus neljän maissa, tällä kertaa yksin. Se poke oli kyllä aika namu. Mut ajattelin leikkiä sillai vähän niinku vaikeesti tavoteltavaa, ettei heti luule horoks.Se taisikin olla viimeinen baarikeikka aikoihin. Tästä kun jaksan kömpiä suihkuun ja apteekkiin, alkaa raitis elämä. Noi mun lääkkeeni kun eivät sovi alkoholin kanssa ollenkaan. Kävin nimittäin keskiviikkona lääkärissä pyytämässä lähetteen labrakokeisiin. Torstaina kun menin hakemaan Havrix-tehostetta, se lääkäri bongasi mut käytävältä ja pyys huoneeseensa. "Mä olin just soittamassa sulle", se sano. Kiirehdin heti kertomaan, et oon illalla vapaa tai vaikka heti jos sillä sellasta asiaa oli. Pettymyksekseni se haluskin keskustella mun juurivalmistuneista labratuloksista. Se joutu vielä soittamaan sairaalaan ja kysymään ohjeita, kun ei ollut ihan varma kuinka näin vakavassa tapauksessa pitäis toimia. "Mulla on tässä vieressä X-ikäinen nainen..." alko se puhelu ja just sain suljettua suuni, etten olis korjannut "siis tarkoitat varmaan X-ikäinen, IHANA nainen". Se lääkäri oli kyllä tosi komee. Ja helvetin mukava. Semmonen rento hemmo. Se ei oo mun oma lääkäri ja ehkä ihan hyväkin niin, ei ois kiva esitellä sille jotain peräpukamia, mikäli niitä joskus sattuisin saamaan. Ja se labrakundi, joka otti multa verta. Se oli joku mun ikäinen ja ehdottomasti hintti. Niin hehkeeltä mä näytin siellä verikokeessa käydessäni, ettei yksinkertaisesti ykskään mies ois voinu torjua mua. Vielä kun myöhemmin päivällä otin sen laastarin pois, oli pakko tarkistaa oliko se kirjottanut numeronsa sen toiselle puolelle. Ei ollu, umpihomo siis. Ens viikolla ne kutsuu mut sitten sairaalaan lisätesteihin. Tiedossa voi olla sytostaatti- eli solunsalpaajahoitoa. Mikäs sen mukavampaa. Muutenkin jo oksettaa samantien kun syö jotain. VITUN VITTU. Elämä on ollut viimeaikoina niin ruusuista ja ihanaa ja mielekästä ja upeaa ja AAAAARGGHHH, näköjään liian hyvää ollakseen totta. Tulevaisuudensuunnitelmat on selkiytyneet, mahdollinen ikioma, pysyvä, ikuinen koti tiedossa vuodenvaihteen jälkeen, kaksi työtä, joista molemmista tykkään älyttömästi, kaveri- ja miesasiat kohdallaan. Niin, pitihän tämä ilmeisesti arvata. VITUN VITUN VITTU. Tänään on isäni syntymäpäivä ja pyhäinpäivä. Ajattelin käydä haudalla samalla kun haen lääkkeet. Tai eihän se hauta ole. Isän tuhkat siroteltiin mereen. Hyvää viikonloppua kaikille ja pysykää terveinä ja hengissä.. 13:18 # |
|
|
|
|
