Yet Another Diary.. |
||
Kun elämä ei aina menekään ihan kuin sen kuvitteli. |
||
13.11.03Ahhhhhh. Mun miehellä on ihana reisi ja ihana selkä ja ihana kylki ja ihanat kädet. Ihania ne on siksi, että olen päässyt niitä koskettamaan, murrrr.. Meillä synkkas eilen taas tosi hyvin. Se ilahtu, kun tulin duuniin ja juteltiin siinä jonkun aikaa ennen vuoroa. On se sen hymy vaan niin valloittava. Keikan jälkeen mentiin yhtä matkaa autoille. Raukka oli tosi väsynyt ja muutenkin vähän huonolla tuulella, joten en sitten lirkutellut sen enempää. Eeka painostaa mua pyytämään sitä treffeille heti kun sen taas nään. Katotaan nyt. En halua pilata tätä hommaa. Meidän jutut käy hyvin yksiin ja kaikki tuntuu niin ihanan helpolta ja turvalliselta, etten rupea nyt leikkimään mitään "Minä Jane, sinä Tarzan, lets fuck"-leikkejä. Hiljaa hyvä tulee, uskokaa pois.Duuni on väsyttävää, mutta palkitsevaa. Yöt on menny 6 tunnin unilla, joskus vähemmän ja päikkäreitä en oo saanut kunnolla nukuttua. Tänään luokan sekopoltsi haukkui mut lapsia ahdistelevaksi perverssiksi. Kiva, että muut huomaa monen vuoden lasten kanssa työskentelyn ja harrastamisen jälkeen mussa tollasia piirteitä. Ha! Kiirettä siis pitää edelleen, mutta Kloonini on saanut mut loistamaan. On ihanaa huomata hymyilevänsä koko ajan ja duunissakin aika sujuu nopeammin, kun on jotain mistä haaveilla ja mitä odottaa. P.S. Olin eilen metrin etäisyydellä Ropista röökillä, kun jannu keikan jälkeen poistui mun ohi autoonsa. IIH. (Täytyy kai tunnustaa, etten edes huomannut sen olevan Ropi, katoin vaan, että joku lippalakkinen mies, kaverit sitten kertoivat jälkikäteen, että Ropi oli just mennyt siitä. Hienoa tietysti se, että mä olin ainoa, joka oli paikalla, enkä edes reagoinut.. Tais olla Klooni ajatuksissa...*blush*) 20:48 # |
|
|
|
|
